Hyppää sisältöön

Hevosen rekisteröinti ja asiakirjat

Ruokaviraston ohjeesta löytyy kootusti yleiset ohjeet hevospassien myöntämiseen ja tietokantaan merkitsemiseen:

Hevoseläimen tunnistusasiakirjan myöntäminen – Ruokaviraston ohje

Ruokaviraston sivuilta löytyy myös vaatimukset hevoseläimen pitopaikan ja pidon rekisteröintiin liittyen.

Hevoseläinten pitopaikan ja pidon rekisteröinti – Ruokavirasto

 

Hevosten rekisteröinnillä tarkoitetaan Suomessa viranomaisen ohjaamaa ja valvomaa toimintamallia, jonka nojalla jokaisella hevoseläimellä (kaikki hevoset, aasit, seeprat ja niiden risteytykset) on varmistettu identiteetti ja dokumentti, josta identiteetti käy ilmi.

Hevosia pitävien toimijoiden velvoitteet

”Hevosia pitävien toimijoiden on varmistettava, että kyseiset eläimet tunnistetaan yksilöittäin yksilöllisellä koodilla (UELN- tai UELN-yhteensopiva numero), elinikäisellä tunnistusasiakirjalla (hevospassi) sekä fyysisellä tunnistimella (mikrosiru), joka yhdistää yksiselitteisesti toisiinsa kyseisen eläimen sekä tunnistusasiakirjan. Hevosia pitävien toimijoiden on lisäksi varmistettava, että tiedot heidän pitämistään eläimistä tallennetaan hevosen sijaintimaan tietokantaan.” 

Kaikki hevoseläimet merkitään tietokantaan hevosen passin myöntämisen yhteydessä tai hevosen vaihtaessa maata. Ajantasainen hevostietokanta on perusedellytys hevosenpidolle ja myös turvaa hevosenomistajan oikeudet. Tietokanta on luotettava rekisteri, josta saadaan arvokkaita tunnuslukuja hevosalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä hyödyttää koko hevosalaa.  Suomen Hippoksen tietokantaa käyttävät hyväkseen useat viranomaistahot.

Tietokantaan merkitsemisen lisäksi hevonen voidaan polveutumisensa perusteella merkitä johonkin kantakirjaan. Suomen Hippos ylläpitää kantakirjaa 14 eri rodulle. Kantakirjoja ylläpitävät myös muut tahot niin Suomessa kuin ulkomailla. Hevoset jotka kuuluvat näihin kantakirjoihin, merkitään ensin omaan kantakirjaansa, jonka jälkeen ne voidaan merkitä Suomen Hippoksen tietokantaan. Kantakirjat ovat rotuhevosjalostuksen kulmakivi.

Hippos ei ylläpidä aaseille ja muuleille rotukantakirjaa suomessa, joten ne lukeutuvat ”ei rekisteröity hevoseläin” statuksen alle, kuten muut hevoseläimet joille ei ylläpidetä rotukantakirjaa. Ulkomaille ensirekisteröity ja aasikantakirjaan merkitty aasi voidaan merkitä tietokantaan rodulla.

Yhteystiedot
  • EU:n komissio on antanut hevoseläinten tunnistamisesta asetuksen, joka astui voimaan 1.7.2009. Asetuksen mukaan kaikki rekisteröimättömät hevoseläimet tulee tunnistaa ja merkitä rekisteriin. Kaikilla EU:n alueella syntyvillä hevoseläimillä (hevoset, aasit, seeprat ja niiden risteytykset) tulee olla tunnistusasiakirja eli hevospassi 12 kk ikään mennessä. EU:n tunnistusasetuksen muutos toi lisänsä rekisteröintiin 1.1.2016 alkaen.

    Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttuu 21.4.2021. Tällöin hevospassista annettu asetus kumoutuu, ja jatkossa sovelletaan EU:n eläinterveyssäännöstöä. ja sen nojalla annettavia alemman asteisia säädöksiä.

    Suomessa syntyneen hevosen tunnistus ja rekisteröinti hoidetaan pääasiassa Suomessa. Oheisista linkeistä löydät ohjeet varsan rekisteröintiin Suomessa ja ensirekisteröinnistä ulkomaille.