Hevosten rekisteröinnillä tarkoitetaan Suomessa viranomaisen ohjaamaa ja valvomaa toimintamallia, jonka nojalla jokaisella hevoseläimellä (kaikki hevoset, aasit, seeprat ja niiden risteytykset) on varmistettu identiteetti ja dokumentti, josta identiteetti käy ilmi.
Suomessa kaikki hevoseläimet merkitään tietokantaan. Ajantasainen hevostietokanta on perusedellytys hevosenpidolle ja myös turvaa hevosenomistajan oikeudet. Tietokanta on luotettava rekisteri, josta saadaan arvokkaita tunnuslukuja hevosalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä hyödyttää koko hevosalaa. Suomen Hippoksen tietokantaa käyttävät hyväkseen useat viranomaistahot.
Tietokantaan merkitty hevonen saa hevospassin, josta ilmenevät hevosen perustiedot, kuten hevosen UELN-numero, suku- ja tunnistetiedot (väri, merkit, mikrosirun numero). Eläimeen asetettu mikrosiru kytkee eläimen ja passin toisiinsa.
Tietokantaan merkitsemisen lisäksi hevonen voidaan polveutumisensa perusteella merkitä johonkin kantakirjaan. Suomen Hippos ylläpitää kantakirjaa 14 eri rodulle. Kantakirjoja ylläpitävät myös muut tahot niin Suomessa kuin ulkomailla. Hevoset jotka kuuluvat näihin kantakirjoihin, merkitään ensin omaan kantakirjaansa, jonka jälkeen ne voidaan merkitä Suomen Hippoksen tietokantaan. Kantakirjat ovat rotuhevosjalostuksen kulmakivi.
Hippos ei ylläpidä aaseille ja muuleille rotukantakirjaa suomessa, joten ne lukeutuvat ”ei rekisteröity hevoseläin” statuksen alle, kuten muut hevoseläimet joille ei ylläpidetä rotukantakirjaa. Ulkomaille ensirekisteröity ja aasikantakirjaan merkitty aasi voidaan merkitä tietokantaan rodulla.