Hyppää sisältöön

Suomalainen Lämminverinen Ratsuhevonen FWB

Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen FWB

Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen on FWB-kantakirjaan ensirekisteröity ratsuhevonen, joka polveutuu koti- tai ulkomaisista ratsuhevoslinjoista. Suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen jalostus pohjautuu kotimaiseen hevoskantaan, jonka jalostusmateriaalia täydennetään käyttämällä yksilöitä muista eurooppalaisista kantakirjoista.

Suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen jalostuksen tavoitteena on jalostaa kansainvälisesti kilpailukykyinen urheiluhevonen, jolla on suuri kapasiteetti ja hyvä ratsastettavuus. Se on terve, kestävä ja suorituskykyinen hevonen, joka suhtautuu positiivisesti tehtäviinsä.

Suomen Hippoksen pitämä suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen kantakirja on ollut vuodesta 1996 lähtien WBFSH:n (World Breeding Federation For Sport Horses) täysivaltainen A-jäsen.

Suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen kantakirjaan merkitään FWB-kantakirjaan ensirekisteröitävät lämminveriset ratsuhevoset, jotka täyttävät asetut polveutumisvaatimukset. Ulkomaiseen kantakirjaan merkityt hevoset merkitään kantakirjan siihen luokkaan, jonka vaatimukset ne täyttävät. Suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen kantakirja koostuu pääosastosta sekä ylimääräisestä osastosta. Pääosasto jakaantuu neljään luokkaan. Kantakirjan ylimääräiseen osastoon merkittyjen tammojen jälkeläiset voidaan merkitä pääosastoon, mikäli ne täyttävät asetetut vaatimukset.

Kantakirjaan merkitsemisestä ja kantakirjaluokasta tehdään merkintä hevosen tunnistusasiakirjaan.

  • Pääosasto jakaantuu neljään luokkaan: perusluokka sekä jalostusluokka I, jalostusluokka II ja valio.

    Tullakseen merkityksi kantakirjan pääosastoon, FWB-kantakirjaan ensirekisteröidyn hevosen

    • tulee polveutua kantakirjan pääosastoon merkityistä vanhemmista ja
    • tulee polveutua hyväksytyssä kantakirjassa jalostukseen hyväksytystä isäoriista tai
    • sen tulee polveutua kantakirjan pääosaston jalostusluokkaan merkitystä isäoriista ja ylimääräiseen osastoon merkitystä emästä, joka täyttää vaatimukset, joilla jälkeläinen voidaan merkitä kantakirjan pääosastoon.
    • tulee olla tunnistettu kantakirjan sääntöjen mukaisesti

    Voimassa olevat polveutumiskantakirjat, sekä muut kantakirjavaatimukset julkaistaan Suomen Hippoksen internetsivuilla Jalostusohjesäännöt-osiossa.

    Perusluokka I

    Kaikki FWB-kantakirjaan ensirekisteröitävät ja ulkomaiseen kantakirjaan merkityt hevoset, jotka täyttävät pääosastoon asetetut polveutumisvaatimukset ja joita ei ole jalostusarvosteltu, merkitään perusluokkaan.

    Perusluokkaan jäävät yksilöt, joita ei ole jalostusarvosteltu tai jotka eivät täytä jalostusluokkien vaatimuksia.

    Jalostusluokka II

    Kantakirjan perusluokkaan merkitty tamma tai ori, voidaan merkitä II-jalostusluokkaan, jos sen saavuttamat jalostusarvostelutulokset ja suoritustulokset täyttävät Suomen Hippoksen ratsu- ja ponivaliokunnan vahvistamat II-luokan vaatimukset ja jos sen jälkeläisissä ei ole todettu sellaisia perinnöllisiä heikkouksia, jotka olennaisesti alentavat jälkeläisten käyttöarvoa.

    Jalostusluokka I

    Vähintään kantakirjan perusluokkaan merkitty tamma tai ori, voidaan merkitä I-luokkaan, jos sen saavuttamat jalostusarvostelutulokset ja suoritustulokset täyttävät Suomen Hippoksen ratsu- ja ponivaliokunnan vahvistamat I-luokan vaatimukset ja jos sen jälkeläisissä ei ole todettu sellaisia perinnöllisiä heikkouksia, jotka olennaisesti alentavat jälkeläisten käyttöarvoa.

    Valioluokka

    Vähintään kantakirjan II-luokkaan merkitty tamma tai ori, voidaan merkitä valioluokkaan, jos sen saavuttamat jälkeläistulokset täyttävät Suomen Hippoksen ratsu- ja ponivaliokunnan vahvistamat valioluokan vaatimukset ja jos sen jälkeläisissä ei ole todettu sellaisia perinnöllisiä heikkouksia, jotka olennaisesti alentavat jälkeläisten käyttöarvoa. Jälkeläisarvioinnissa otetaan huomioon jälkeläisten näyttely-, jalostusarvostelu- ja kilpailutulokset.

  • Kantakirjan ylimääräiseen osastoon merkitään FWB-kantakirjaan ensirekisteröitävät lämminveriset ratsuhevoset, jotka eivät polveutumiseltaan täytä pääosaston vaatimuksia, mutta joiden polveutuminen on varmistettu dna-testillä. Yksilöiden tulee todistetusti polveutua lämminverisistä ratsuhevosista. Ulkomaiseen kantakirjaan merkityt yksilöt merkitään ylimääräiseen osastoon, mikäli ne täyttävät asetetut vaatimukset.

    Kantakirjan ylimääräinen osasto jakaantuu kolmeen luokkaan:

    1. Yksilö polveutuu pääosastoon merkitystä isäoriista ja ylimääräiseen osastoon merkitystä tammasta, jolla on vähintään kahdessa polvessa jalostukseen hyväksytyt isäoriit.
    2. Yksilö polveutuu pääosastoon merkitystä isäoriista ja ylimääräiseen osastoon merkitystä tammasta, jolla on vähintään yhdessä polvessa jalostukseen hyväksytty isäori.
    3. Yksilö polveutuu ylimääräiseen osastoon merkitystä isäoriista ja pääosastoon tai ylimääräiseen osastoon merkitystä tammasta.

    Ylimääräisen osaston 1 luokkaan merkityn tamman jälkeläiset voidaan merkitä pääosastoon, mikäli ne polveutuvat pääosastoon merkitystä isäoriista.

    Ylimääräisen osaston 2 luokkaan merkityn tamman jälkeläiset voidaan merkitä pääosastoon, mikäli ne polveutuvat pääosastoon merkitystä isäoriista ja mikäli tamma täyttää Suomen Hippoksen ratsu- ja ponivaliokunnan asettamat suoritusvaatimukset.

  •  

    Säkäkorkeus

    Ihanteellinen 160-175 cm.

    Väri

    Kaikki värit sallittuja.

    Tyyppi

    Jalo, ryhdikäs ja suurilinjainen urheiluhevonen. Sillä on ilmeikäs pää, sopusuhtainen rakenne, hyvä lihaksisto ja hyväasentoiset jalat. Sillä on selkeä sukupuolileima.

    Rakenne

    Kevytrakenteinen ja sopusuhtainen hevonen. Sillä on kuiva ja ilmeikäs pää, pitkä niska ja hyvin liittyvä kaula, hyvin asettunut lapa, hyvä satulansija, riittävä rungon syvyys ja leveys, vahva selkä ja lanne sekä pitkä lihaksikas lautanen. Reisi on vahva ja takaosan kulmaukset ovat hyvät. Rungon pitää olla selkeästi jaettavissa etu-, keski- ja takaosaan.

    Jalat ovat selväpiirteiset ja hyväasentoiset. Niissä on hyvä luusto ja riittävän suuret ja kuivat nivelet ja hyvät kaviot.

    Liikkeet

    Hevosella on hyvä liikemekaniikka ja koordinaatiokyky. Perusaskellajien tulee olla tahdikkaat ja jäntevät. Liikkeen pitää käynnissä olla irtonainen ja energinen. Ravissa ja laukassa liike on kevyt ja elastinen ja hevosen tulee kantaa itsensä hyvässä tasapainossa ja liike suuntautuu ylämäkeen.

    Askellajit (kouluhevoset)

    Perusaskellajien tulee olla puhtaat, tahdikkaat, irtonaiset ja matkaa voittavat. Hevonen pystyy lyhentämään ja pidentämään askeltaan tasapainossa.

    Hevonen liikkuu käynnissä energisesti, irtonaisesti ja koko runkoaan käyttäen. Käynnissä on riittävä yliastunta ja lavat ovat irtonaiset.

    Ravissa hevonen liikkuu kevyesti, joustavasti ja lennokkaasti hyvässä tasapainossa. Lavat ovat irtonaiset ja selän toiminta joustavaa, liike suuntautuu ylämäkeen. Takajalat työskentelevät aktiivisesti rungon alla.

    Laukka on rytmikästä, ilmavaa ja energistä. Takaosa kantaa ja työntää aktiivisesti. Hevonen kantaa itsensä askeleen läpi hyvässä ryhdissä ja tasapainossa. Liitovaiheen tulee näkyä selkeästi.

    Hyppääminen (estehevoset)

    Hevosen tulee hypätä halukkaasti, olla eteenpäinpyrkivä ja samanaikaisesti varovainen ja rohkea. Sillä tulee olla suuri hyppykapasiteetti sekä nopea ja voimakas ponnistus, sen tulee koukistaa niveliään hyvin ja nopeasti, pyöristää selkänsä, kaartaa pää ja kaula alaspäin ja avata hyvin takaa. Liikkeen sujuvuuden ja laukan rytmin tulee säilyä koko hypyn ajan.

     

    Ratsastettavuus

    Yhteistyöhaluinen, eteenpäinpyrkivä hevonen, joka liikkuu pehmeästi kevyillä avuilla. Hevonen kantaa itsensä ja ratsastajansa hyvässä tasapainossa eri tilanteissa. Hevonen suhtautuu tehtäviinsä myönteisesti ja sillä on hyvä kokoamiskyky.

    Luonne js terveys

    Ihanteellinen hevonen on hyväluonteinen, yhteistyöhaluinen, helposti käsiteltävä ja luotettava.

    Se on terve ja kestävä ja sillä on hyvät psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet sekä hyvä hedelmällisyys.