Hyppää sisältöön

Geenitestit

Geenitesteillä saadaan tietoa hevosen genomista, eli perimästä. Geenitestien avulla voidaan tunnistaa tärkeää tietoa niin hevosten terveydestä kuin suoritus- ja ulkomuoto-ominaisuuksista. Geenitestit auttavat tekemään vastuullisia ja menestyksekkäitä jalostusvalintoja.

Osa geenitesteistä on pakollisia ja perustuvat jalostusohjelmaan. Kasvattajan on tärkeä tutustua rodun jalostusohjelman vaatimuksiin. On olemassa lisäksi runsaasti vapaaehtoisia rotu- ja lajikohtaisia geenitestejä. Vapaaehtoisella testaamisella saadaan tukea jalostusvalintoihin ja arvokasta tietoa ominaisuuksien esiintyvyydestä rodussa.

Virallisen laboratorion geenitestituloksen voi toimittaa Hippokseen, jossa tulos tallennetaan ja se näkyy julkisena hevosen tiedoissa jalostusjärjestelmä Heilassa. Jatkossa tuloksia voidaan hyödyntää hevosalan tutkimuksessa, rodun seurannassa ja kasvattajien työkaluina Heilan palveluissa.

Geenitestituloksen voi toimittaa kunkin rodun rekisteröinnistä vastaavalle henkilölle. Rotukohtaiset yhteyshenkilöt löydät yhteystiedot sivulta. 

  • Aavagen (FIN)

    PSSM1, HWSD
    info@aavagen.com
    Fiskarsinkatu 11, 20750 Turku FINLAND

    SLU (SWE)

    PSSM1, Skeletal Atavism, Myotonia, HWSD, CA, LFS, SCID
    hgenlab@slu.se
    SLU, Box 7023, 750 07 Uppsala, SWEDEN
    Gerda Nilssons väg 2 Fax: 018-67 28 48

    Jouhinäytteen otto-ohje

    Animal Genetics Inc. (USA)

    PSSM1, WFFS, HWSD, CA, LFS, SCID, FIS
    1336 Timberlane Rd.,
    Tallahassee, FL 32312-1766, USA

    Animal Genetics UK:

    1 Mount Charles Rd.
    St. Austell Cornwall, PL25 3LB. England
    Telephone: 44 (0)1726247788
    info@animalgenetics.eu

    Lomake Animal Genetics

    CAG – Center for Animal Genetics

    HWSD, PSSM1, (PSSM2), CA, SCID, Myotonia, WFFS, Skeletal Atavism
    Paul Ehrlich str. 23
    D-72076 Tuebingen, Germany
    info@centerforanimalgenetics.com

    UC Davis

    One Shields Avenue,
    Davis, CA 95616
    530-752-1011

    * Laboratorioiden listaus ei ole kaikenkattava 

  • Lämminveristen ratsuhevosten populaatiossa ilmenneen geenivirheen osalta Suomen Hippoksen Ratsu- ja ponivaliokunta on linjannut (3/2019), että kaikki Suomessa jalostuksessa vaikuttavat lämminveriset ratsuhevosoriit tulee geenitestata.

    Uusien jalostukseen hyväksyttyjen oriiden testaus kuuluu Ratsuoripäivien näyttelymaksuun ja hoituu Hippoksen puolesta. Aiemmin jalostukseen hyväksyttyjen oriiden testaus on oriinpitäjän vastuulla. Hippos suosittelee tarvittaessa myös tamman testaamista.

    Tutkimustulokset tallennetaan Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmään ja ne ovat julkisesti nähtävissä jalostusjärjestelmä Heilassa.

    WFFS on hevosella kehon kudoksiin vaikuttava sairaus, jonka saanut varsa on lopetettava heti syntymän jälkeen. Osa sairauden saaneista todennäköisesti abortoituu jo tiineysaikana. WFFS on resessiivisesti eli piilevästi periytyvä ominaisuus, mikä tarkoittaa, että yksilö voi olla geenin kantaja, mutta sairaus ei itse yksilössä näy ulospäin. Tärkeää on huomioida, että varsa sairastuu vain, mikäli se saa kyseisen geenin molemmilta vanhemmiltaan.

    Hevosilla samankaltaisia oireita aiheuttava sairaus on quarter hevosilla aiemmin todettu HERDA. HERDA ja WFFS aiheuttavat samankaltaisia oireita, mutta niiden taustalla on todettu olevan erilaisia mutaatioita. Saksalaisilla lämminverisillä ratsuhevosilla tehdyssä tutkimuksessa WFFS:n kantajaesiintyvyyden on todettu olevan noin 9-11 %.

    Lisenssi geenitutkimukseen on Laboklinin laboratorioilla, joilla on toimipiste myös Suomessa. Virallisen testituloksen saamiseksi näytteen ottajan tulee olla Suomen Hippoksen virallinen tunnistaja tai eläinlääkäri. Näyte voidaan toimittaa joko veri- tai jouhinäytteenä. Ohjeet ja maksuttomat materiaalit näytteenottoon voi tilata osoitteesta info@laboklin.fi

    Sairastumisen todennäköisyyksiä

    1. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia25 % mahdollisuus saada sairas varsa50 % mahdollisuus saada terve, mutta kantajavarsa25 % mahdollisuus saada terve, ei kantaja, varsa
    2. Jos toinen vanhemmista on kantaja0 % mahdollisuus saada sairas varsa50 % mahdollisuus saada terve varsa, joka on kantaja50 % mahdollisuus saada terve varsa, joka ei ole kantaja

    Mikäli tammasi on tiineenä oriista, joka on jo todettu kyseisen geenin kantajaksi, kannattaa tamma testauttaa tulevan varsan sairastumismahdollisuuden arvioimiseksi. On kuitenkin muistettava, että mikäli tamma ei itse ole kantaja, riskiä varsan sairastumiseen ei ole. Asialla ei ainakaan toistaiseksi ole todettu olevan vaikutuksia kantajahevosten käyttöön.

    Suomen Hippos seuraa kansainvälistä tilannetta ja asiaan liittyvää tutkimusta.

  • Newforestponien Myotoniatestaus

    Kaikki jalostukseen käytettävät Kantje’s Ronaldo -sukulinjaa edustavat newforestinponioriit ja tammat tulee testata myotonia-geenitestillä ennen jalostuskäyttöä.  Ponioripäivien tai ratsuoripäivien yhteydessä testattavien oriiden myotoniatestauksen kuluista vastaa oriin omistaja.  Myotonia-testin tulokset ovat julkisia. Kantje’s Ronaldo -sukuisen newforestinponin jälkeläinen merkitään luokkaan X, mikäli testitulos puuttuu tai tulos on Myotonia: N/CM.

    Myotonia-tiedote joulukuu 2012

    New forest -oriiden PSSM1 testaus

    PSSM1 on lannehalvausoireita ja lihasjäykkyyttä aiheuttava lihassairaus. New forest -ponien populaatiosta on löydetty PSSM1-geenimutaatiota ja alkuperämaan jalostusohjesäännön mukaisesti vapauttava (PSSM1: N/N) geenitestitulos on oltava oreilla ennen jalostusluokkaan merkitsemistä. Myös jalostukseen käytettävien tammojen testaamista suositellaan.

    Oriin omistaja vastaa geenitestin kustannuksista. Oriiden tietojen tallentamiseksi Heppa-järjestelmään tulee toimittaa virallinen testitulos. Oriin jalostukseenkäytöoikeus ei ole voimassa, mikäli testitulosta ei ole toimitettu tai ori osoittautuu PSSM1-geenimutaation kantajaksi. Testausvelvoite koskee aiemmin jalostukseen hyväksyttyjä oriita sekä uusia hyväksyttäviä oriita. Uusien oriiden osalta jalostukseenkäyttöoikeus vahvistetaan vasta, kun oriiden negatiivinen N/N testitulos on varmistettu.

    PSSM1-näytteen voi ottaa Hippoksen virallinen tunnistaja tai eläinlääkäri. Omistajan tulee täyttää laboratorion saate valmiiksi. Näytteen ottaja lähettää näytteen laboratorioon ja vastauksen saatuaan omistaja toimittaa tuloksen Suomen Hippokseen tea.niemi@hippos.fi. Tuloksen saatteessa Hippokselle tulee käydä ilmi näytteen ottaneen eläinlääkärin/tunnistajan tiedot. Oripäiville osallistuvilta oriilta voidaan ottaa näyte oripäivien yhteydessä. Kuluista vastaa oriin omistaja.

    Mikäli aiemmin jalostuskäyttöön hyväksytty ori osoittautuu kantajaksi, poistetaan sen jalostukseenkäyttöoikeus.

  • HWSD-testi on pakollinen kaikille kantakirjaan merkittäville Connemaravarsoille, sekä jalostukseenkäyttöoikeutta hakeville Connemaraoriille ennen jalostukseen hyväksymitä. Virallinen testitulos tulee toimittaa Hippokseen varsoilla ennen kantakirjastatuksen ja rotupassin myöntämistä ja oreilla ennen jalostukseenkäyttöoikeuden myöntämistä.

    HWSD (Hoof Wall Separation Disease) on connemaraponeilla diagnosoitu kavioiden perinnöllinen irtoseinämäisyysoireyhtymä. HWSD on resessiivisesti periytyvä geenimutaation aiheuttama ongelma, joka ilmenee jo hyvin nuorella varsalla. Kavio kasvaa ruununrajasta normaalisti, mutta kavion seinämä murenee kannatinpinnasta. Ruokinnalla, olosuhteilla tai kavioiden huolellisella hoidolla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta. Sairaus näkyy kaikissa neljässä kaviossa. Perimältään sairaiden ponien oireet voivat vaihdella oireettomasta jopa täysin käyttökelvottomaan. Tämänhetkisten kansainvälisten tutkimustulosten perusteella n. 14.8 % connemaraponeista on arvioitu olevan virheellisen alleelin kantajia.

    Ponilla on jokaisesta geenistä kaksi versiota eli alleelia, joista toisen se on saanut isäoriilta ja toisen emältään. Connemaroilla todettu HWSD periytyy resessiivisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki geneettisesti sairaat yksilöt saavat viallisen alleelin sekä isäoriilta että emältä. Jos poni on perinyt viallisen alleelin vain toiselta vanhemmaltaan, se on itse terve, mutta geenin kantaja. Yhden viallisen alleelin olemassaolon voi todeta vain geenitestillä. Jos testitulos on negatiivinen eli poni ei ole viallisen alleelin kantaja, poni ei voi periyttää sairautta jälkeläisilleen.

    Vanhemmat: Ei kantaja (N/N) x Ei kantaja (N/N) Jälkeläiset: Yksikään jälkeläinen ei ole kantaja

    Vanhemmat: Kantaja (N/HWSD) x Ei kantaja (N/N) Jälkeläiset: 50 % jälkeläisistä terveitä kantajia (N/HWSD) ja 50 % ei kantajia (N/N)

    Vanhemmat: Kantaja (N/HWSD) x Kantaja (N/HWSD) Jälkeläiset: 25 % ei kantajia (N/N), 50 % terveitä kantajia (N/HWSD) ja 25 % geneettisesti sairaita (HWSD/HWSD)

    kantajia ei karsita jalostuksesta, koska se vähentäisi entisestäänkin pienen populaation geneettistä monimuotoisuutta. Ongelman lisääntymistä connemaraponien osalta kuitenkin ehkäistään välttämällä kahden alleelia kantavan ponin parittamista keskenään.

    HWSD-näytteen Connemaroilla voi ottaa Hippoksen virallinen tunnistaja tai eläinlääkäri. Omistajan tulee täyttää laboratorion saate valmiiksi. Näytteen ottaja lähettää näytteen laboratorioon ja vastauksen saatuaan omistaja toimittaa tuloksen Suomen Hippokseen tea.niemi@hippos.fi. Tuloksen saatteessa Hippokselle tulee käydä ilmi näytteen ottaneen eläinlääkärin/tunnistajan tiedot. Oripäiville osallistuvilta oriilta voidaan ottaa näyte oripäivien yhteydessä. Kuluista vastaa oriin omistaja.

  • Lisäksi hevosen perinnöllisistä ominaisuuksista on olemassa muita geenitestejä, jotka eivät ole sidottu hevosen jalostuskäyttöön, mutta antavat kasvattajalle tärkeää tietoa hevosen ominaisuuksista. Tällaisia geenitestejä ovat esimerkiksi:

    • Joitain perinnöllisistä sairauksista kertovia testejä
      • HWSD (C), PSSM1, (PSSM2), CA, SCID, FIS, Myotonia (NF), WFFS (FWB,SRP), Skeletal Atavism (SH)
    • Suoritusominaisuuksista kertovia geenitestejä
      • DMRT3, kertoo hevosen askellajien ominaisuuksista, (ravihevosilla ravivarmuus ja islanninhevosilla askellajiominaisuudet)
    • Värigeenitestejä
      • Hevosen värin ilmiasu määräytyy perinnöllisesti ja ilmentääkseen väriä tulee hevosen olla perinyt väriä ilmentävä alleeli vanhemmiltaan. Kun hevosen ilmiasusta on hankala päätellä hevosen värien geneettistä taustaa, voidaan hevosen värin takana piilevä geneettinen tausta selvittää geenitestin avulla. Hevosen väreistä lisätietoa löytyy värioppaasta. Rahan säästämiseksi ennen geenitestin teettämistä kannattaa tarkistaa onko perinnöllisesti mahdollista, että hevonen kantaa testattavaa väriä. Esimerkiksi ollakseen kimo hevosen jompi kumpi tai molemmat vanhemmat tulee olla kimoja, jotta varsa voi ilmentää kimoa väritystä. Hopeageeni  voi periytyä piilevänä rautiailla hevosilla, sillä alleeli vaikuttaa mustaan pigmenttiin haalistavasti ja näin ollen rautiaasta ei päällepäin voi nähdä kantaako se hopeageeniä.

    Kaikkien perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien geenien testaus ei ole pakollisia jalostusohjelman määritteleminä, vaikka kyseistä sairautta aiheuttavaa geeniä esiintyisikin rodussa tai pakollinen testaus saattaa koskea ainoastaan esimerkiksi jalostukseen tarjottavia oriita. Kasvattaja voi vapaaehtoisella testaamisella saada tukea jalostusvalintoihinsa ja lisäksi testauksella voidaan saada arvokasta tietoa sairauden esiintyvyydestä rodun keskuudessa.