Hyppää sisältöön

Shetlanninponi

Shetlanninponi

Pieni, mutta vahva Shetlanninponi on kotoisin Skotlannin pohjoispuolelta sijaitsevilta Shetlannin saarilta. Ankarien elinolosuhteiden vuoksi ”shettiksestä” on kehittynyt vuosien saatossa kokoonsa nähden erittäin vahva ja kestävä poni.
Shettis soveltuu niin ratsastus- kuin ajokäyttöön. Se on myös erittäin suosittu näyttelyponi.

Shetlanninponi on lukumäärältään suurin Suomessa oleva poni, rekisteröityjä yksilöitä on noin 3 000. Varsoja syntyy vuosittain parisensataa.

  • Säkäkorkeus

    Rekisteröidyt yksilöt eivät saa 2 – 3 -vuotiaana ylittää 104 cm eivätkä 4-vuotiaina tai vanhempina 107 cm. Ponit mitataan mittakepillä sään kohdalta siten, että poni seisoo tasaisella alustalla, joka on mieluiten betonia.

     

    Väri

    Kaikki muut värit ovat sallittuja paitsi pilkulliset.

     

    Karvapeite

    Karvapeitteen laatu vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talvella pohjavilla on paksua ja sen päällä on suoraa, pitkää peitinkarvaa, joka suojaa sateelta ja pitää ponin ihon kuivana huonollakin säällä. Kesäpeitinkarva on erittäin lyhyttä ja siinä on kauniin silkkimäinen hohto. Jouhien tulee aina olla pitkät, suorat ja runsaat. Vuohiskarvojen tulee olla suorat ja silkkiset.

     

    Yleistä

    Shetlanninponin silmiinpistävin ja tärkein ominaisuus on sen elinvoimainen, eloisa olemus. Rakenteeltaan kestävä ja vankka.

     

    Pää

    Pään tulee olla pieni ja sopusuhtainen runkoon nähden sekä pään asennon ryhdikäs. Korvien tulee olla pienet ja pystyt, kaukana toisistaan ja hyvin eteenpäin suuntautuneet. Otsa on leveä ja silmät suuret, ulkonevat, tummat ja älykkäät. Turpa on leveä ja sieraimet laajat ja avonaiset. Hampaiden ja leuan on oltava normaaliasentoiset.

     

    Runko

    Kaulan tulee liittyä hyvin lapaan, jonka vuorostaan tulee olla viisto, ei pysty, ja se päättyy selväpiirteiseen säkään. Rungon tulee olla vahva ja leveä edestä. Kylkiluut ovat kaarevat, lanne vahva ja lihaksikas. Lautaset ovat leveät ja pitkät, hännän kiinnityskohta ylhäällä.

     

    Etujalat

    Etujalat ovat runkoon nähden hyvin asettuneet ja niissä on riittävä, litteä luusto. Kyynärvarsi on voimakas. Sääriluu on lyhyt ja sopusuhtainen. Vuohiset ovat joustavat.

     

    Takajalat

    Reidet ovat vahvat ja lihaksikkaat, kintereet vahvat ja hyvin muodostuneet. Kintereet eivät saa olla kiverät eivätkä liian suorat. Takaa katsottaessa jalat eivät saa olla liian kaukana toisistaan eivätkä kintereet pihtiset.

     

    Kaviot

    Kovat, pyöreät ja hyvin muodostuneet – eivät liian lyhyet, kapeat, supistuneet tai ohutseinämäiset.

     

    Liikkeet

    Suorat, irtonaiset, matkaavoittavat liikkeet, käyttäen kaikkia niveliä, rodulle ominainen pyörivä liike. Käynnissä takajalan tulee astua etujalan jättämään jälkeen.