Hyppää sisältöön

Hevosalan eduskuntavaaliteemat ja tavoitteet

Suomi tarvitsee nyt toimenpiteitä, jotka vahvistavat talouskasvua, ihmisten toimintakykyä, turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa. Hevosala haluaa olla näiden toimenpiteiden toteuttamisessa aktiivinen kumppani, sillä se pystyy lisäämään yrittäjyyttä, investointeja ja markkinaehtoista kasvua – kunhan toimintaympäristö tukee tätä kehitystä.

Hevosala koskettaa yli 600 000 suomalaista ja työllistää noin 15 000 ihmistä. Se rakentuu tuhansista yrityksistä, investoinneista, tapahtumista ja palveluista, jotka yhdistävät kaupunkien kysynnän ja maaseudun elinkeinot. Ala vastaa myös vihreän siirtymän ja kestävän kasvun tavoitteisiin ja sillä on tärkeä rooli alkutuotannossa ja huoltovarmuudessa.

Talliyhteisöillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hevosharrastus tukee kaiken ikäisten fyysistä toimintakykyä ja liikkumista ja hevosavusteiset palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia kuntoutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ratsastusterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena on tutkitusti hyvin tehokasta.

Suomenhevonen on kansallinen voimavara ja koko alan perusta, mutta sen tulevaisuus on laskevien varsamäärien myötä uhattuna. Jotta tämä yhteinen kulttuuriperintömme säilyy, täytyy suomenhevosen riittävä populaatio ja kotimainen hevoskasvatus turvata.

Suomen Hippos on yhdessä Suomen Ratsastajainliiton kanssa laatinut hevosalan eduskuntavaaliteemat ja tavoitteet 2027, joilla haluamme osoittaa, että hevosala tarjoaa konkreettisia ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa, kuten se on tehnyt läpi Suomen historian.

Teema 1. Hallittu siirtymä kohti markkinaehtoista kasvua

Rahapelijärjestelmän uudistuminen 1.7.2027 muuttaa raviurheilun ja hevoskasvatuksen rahoituspohjaa. Suomen Hippos on perustanut yhdessä ruotsalaisen ATG:n kanssa uuden suomalaisen peliyhtiön, Hippos ATG Oy:n, jonka tavoitteena on vahvistaa alan markkinaehtoista kasvua ja vähentää pitkällä aikavälillä toimialan riippuvuutta julkisesta rahoituksesta.

Jotta lisenssimarkkinan avaama uusi kasvupotentiaali on mahdollinen, täytyy valtion tunnistaa hevosalan merkitys elinkeinona ja varmistaa siirtymäkauden riittävä rahoitus.

Rahapeliuudistuksen vaikutuksia hevosalan toimintaedellytyksiin on seurattava siirtymäkauden alusta alkaen ja tarvittaessa tehtävä toimenpiteitä alan turvaamiseksi.

Keskeiset tavoitteet

  • Tunnistetaan lisenssimarkkinan tuoma uusi potentiaali
  • Annetaan toimialalle edellytykset onnistua kasvun rakentamisessa
  • Turvataan raviurheilun ja hevoskasvatuksen hallittu siirtymä lisenssimarkkinaan varmistamalla alan pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus siirtymäkaudella
  • Rakennetaan kilpailukykyinen toimintaympäristö yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa

Teema 2. Mahdollistetaan yrittävä ja investoiva hevosala

Hevosala on merkittävä elinkeino ja rakentuu 3 000 hevosalan yrityksestä, investoinneista, tapahtumista ja palveluista, jotka luovat työtä ja elinvoimaa eri puolille Suomea. Hevosala pystyy vastaamaan myös vihreän siirtymän ja kestävän kasvun tavoitteisiin ja on merkittävä lähde alkutuotannolle ja huoltovarmuudelle Suomessa.

Hevosala luo työpaikkoja, yritystoimintaa ja elinvoimaa koko Suomeen.

Keskeiset tavoitteet:

  • Parannetaan investointien rahoitusmahdollisuuksia
  • Helpotetaan nuorten yrittäjien pääsyä alalle
  • Vähennetään tarpeetonta sääntelyä ja päällekkäistä byrokratiaa
  • Mahdollistetaan yksityiset liikunta- ja tapahtumainvestoinnit
  • Huomioidaan hevosala tasapuolisesti yritys- ja maaseudun kehittämistuissa

Teema 3. Osaaminen ja tutkimus ovat kilpailukyvyn perustat

Suomalainen hevosalan osaaminen tunnetaan kansainvälisesti. Kilpailukyky edellyttää vahvaa koulutusta, tutkimusta ja eläinlääkintäosaamista. Hevosalan ammattilaisten osaaminen on merkittävä tekijä yritystoiminnalle, harrastajien turvallisuudelle ja hevosten hyvinvoinnille.

Suomella on mahdollisuus nousta vastuullisen hevostalouden ja hevosen hyvinvoinnin kansainväliseksi edelläkävijäksi.

Keskeiset tavoitteet:

  • Taataan hevosalan koulutuspolkujen ja ammatillisen koulutuksen resurssit
  • Vahvistetaan monialaista korkeakouluyhteistyötä
  • Lisätään hevosalan tutkimusta monitieteellisesti
  • Turvataan eläinlääkäripalveluiden saatavuus
  • Toimitaan edelläkävijänä kansainvälisen yhteistyön ja osaamisen viennissä

Teema 4. Hevosharrastus edistää toimintakykyä, hyvinvointia ja mielenterveyttä

Liikkumattomuus, yksinäisyys ja nuorten pahoinvointi ovat Suomen suurimpia yhteiskunnallisia haasteita. Hevosharrastukseen voi jokainen osallistua omista lähtökohdistaan ikään, sukupuoleen, taustaan tai osaamiseen katsomatta. Hevonen ei syrji ja hevosen kanssa ihminen voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.

Hevosalan panostukset tuottavat hyvinvointia, vahvistavat työkykyä ja tuottavat pitkän aikavälin säästöjä julkiselle taloudelle.

Keskeiset tavoitteet:

  • Tunnistetaan hevosharrastuksen hyvinvointi- ja liikuntavaikutukset
  • Vahvistetaan hevosharrastusta osana Harrastamisen Suomen mallia
  • Hyödynnetään hevosavusteiset palvelut ja ratsastusterapia osana sosiaali- ja terveyspalveluja
  • Tuetaan talliyhteisöjä turvallisina ja yhteisöllisinä kasvuympäristöinä
  • Lisätään matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia

Teema 5. Suomenhevonen osa kansallista tulevaisuutta

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu ja osa kansallista kulttuuriperintöä. Vuonna 2025 syntyi 868 suomenhevosta. Alle tuhannen varsan vuosittainen syntymämäärä on rodun elinvoimaisuuden kannalta kriittinen raja, ja määrä on alittunut nyt jo kolmena peräkkäisenä vuonna.

Suomenhevonen yhdistää suomalaisen historian, identiteetin ja tulevaisuuden.

Keskeiset tavoitteet:

  • Turvataan elinvoimainen suomenhevoskasvatus
  • Säilytetään kansallisrotu aktiivisen ja monipuolisen käytön kautta
  • Tunnistetaan suomenhevosen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys
  • Tuetaan sen monipuolisia mahdollisuuksia elinkeinoissa, urheilussa ja harrastamisessa
  • Ylläpidetään kotimaisen kasvatuksen riittävä määrä ja laatu

  • TEEMA 1: Hallittu siirtymä kohti markkinaehtoista kasvua

    Suomalainen rahapelimarkkina muuttuu merkittävästi lisenssijärjestelmään siirtymisen myötä 1.7.2027. Muutos vaikuttaa myös hevosalan rahoitusrakenteeseen, sillä raviurheilun ja hevoskasvatuksen rahoitus on aina rakentunut hevospelaamisen ympärille.

    Hevosala tavoittelee pitkällä aikavälillä nykyistä markkinaehtoisempaa toimintamallia ja entistä vahvempaa yrittäjyyteen perustuvaa kasvua. Muutoksen onnistuminen edellyttää kuitenkin hallittua siirtymävaihetta, joka turvaa investointikyvyn, yritystoiminnan jatkuvuuden ja alan uudistumisen. Tähän muutokseen toimiala ei pysty ilman vahvaa valtion tukea.

    Hevosalan investoinnit ovat pitkäjänteisiä. Talli- ja rataolosuhteet, hevoskasvatus sekä hevosen omistamiseen liittyvät investoinnit rakentuvat useiden vuosien aikajänteelle. Siksi toimintaympäristön ennakoitavuus on välttämätöntä.

    Suomeen tulee rakentaa lisenssimallin siirtymä samalla tavalla hallitusti kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa siirtymäaika rakennettiin yhdeksän vuoden mittaiseksi, jotta markkinamuutoksen vaikutuksia voitiin hallita.

    Teema 2. Mahdollistetaan yrittävä ja investoiva hevosala

    Hevoset ovat merkittävä yrittäjyyden, palveluliiketoiminnan ja alueellisen elinvoiman toimiala. Suomessa on noin 3 000 osa- tai kokoaikaisesti toimivaa hevosalan yritystä, joista suurin osa on pieniä palveluyrityksiä ja naisvetoisia toimijoita.

    Hevosala tuottaa liikunta-, hyvinvointi-, tapahtuma-, matkailu- ja elämyspalveluita kaikkialle Suomeen. Toiminta synnyttää työtä sekä suoraan että välillisesti esimerkiksi rakentamisen, rehutuotannon, eläinlääkäripalvelujen, kuljetusten, matkailun ja tapahtumien kautta. Hevosala vahvistaa näin yhteiskunnan huoltovarmuutta ja ylläpitää elinvoimaa myös harvaan asutuilla alueilla.

    Hevosala on erittäin investointi- ja kustannusintensiivinen toimiala. Talliympäristöt, maneesit, hevosten hyvinvointi sekä energia- ja turvallisuusratkaisut edellyttävät jatkuvia panostuksia. Siksi ala tarvitsee pitkäjänteisen ja ennakoitavan toimintaympäristön, joka kannustaa yrittäjyyteen ja investointeihin. Erityisesti nuorten yrittäjien alalle pääsyä on helpotettava. Arvonlisäverotuksen kohtuullistaminen on keskeistä sekä yrittäjien että kuluttajien näkökulmasta, sillä arvolisäkantojen korotukset ovat jo monin paikoin johtaneet harrastamisen loppumiseen elinkustannusten noustessa.

    Hevosalan kasvun mahdollisuudet liittyvät erityisesti liikunta- ja hyvinvointipalveluihin, tapahtumatalouteen, matkailuun, vihreään siirtymään sekä monipaikkaisen Suomen kehitykseen.

    Kasvun mahdollistamiseksi hevosalan yritysten on oltava tukikelpoisia. Tuki- ja rahoitusjärjestelmiä tuleekin kehittää niin, että yritykset voivat hyödyntää niitä nykyistä tehokkaammin. Järjestelmien on tuettava sekä hyvinvointivaatimusten edellyttämiä muutoksia että kunnianhimoisempia ratkaisuja. Lisäksi maaseudun kehittämisrahoituksen hyödyntäminen hevosalan hankkeissa on keskeistä.

    Teema 3. Osaaminen ja tutkimus ovat kilpailukyvyn perustat

    Suomalainen hevosalan osaaminen ja vastuullisuustyö ovat kansainvälisesti tunnustettuja vahvuuksia. Suomessa koulutetut hevosalan ammattilaiset ovat kysyttyjä myös kansainvälisesti. Hevosalan ammattilaisten osaaminen on merkittävä tekijä yritystoiminnalle, harrastajien turvallisuudelle ja hevosten hyvinvoinnille.

    Hevosalan kehittäminen perustuu osaamiseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Suomessa on kuitenkin tunnistettavissa useita koulutuksen ja tutkimuksen pullonkauloja. Hevosalan ammattikoulutuksen osalta tulee varmistaa riittävät resurssit koulutuksen järjestämiseen.

    Hevosalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto puuttuu edelleen kokonaan, mikä kaventaa opintopolkuja. Lisäksi hevostutkimuksen asema on heikentynyt, kun alan tutkimustoimintaa on supistettu. Hevosalan tutkimusohjelma tuleekin päivittää monitieteellinen näkökulma huomioiden.

    Eläinlääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty kohdennetun rahoituksen myötä, mutta erikoistuminen ohjautuu entistä enemmän pieneläinpraktiikkaan, mikä aiheuttaa huolta hevoseläinlääkäripalveluiden saatavuudesta.

    Hevonen ei eläinlääkintähuoltolaissa kuulu enää tuotantoeläinten tavoin kunnallisen palveluvelvoitteen piiriin. Tämän vuoksi myös hevosten lisääntymispalvelut rinnastuvat pitkälti seura- ja harrastuseläinten palveluihin. Tähän tarvitaan lakimuutos, sillä lisääntymiskauden riittävät eläinlääkäripalvelut ovat välttämättömiä kotimaisen hevoskasvatuksen toimintaedellytysten ja suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi. Tätä tukee myös se, että EU-lainsäädännössä hevonen luokitellaan pääosin tuotantoeläimeksi.

    Hevosala haluaa rakentaa Suomesta vastuullisen hevostalouden, hevosen hyvinvoinnin ja hevosalan osaamisen kansainvälisen edelläkävijän.

    TEEMA 4. Hevosharrastus edistää toimintakykyä, hyvinvointia ja mielenterveyttä

    Suomalaisten fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys.
    Hevosala tarjoaa ratkaisuja toimintakyvyn ylläpitämiseen, liikkumattomuuden ehkäisyyn ja mielenterveyden tukemiseen.

    Hevosharrastus yhdistää liikunnan, yhteisöllisyyden, vastuun kantamisen sekä pitkäjänteisyyden tavalla, joka tukee erityisesti lasten ja nuorten kasvua. Talliyhteisöt ovat turvallisia ja yhteisöllisiä ympäristöjä, joissa opitaan tunnetaitoja, vastuullisuutta, yhteistyötä ja itsenäisyyttä.

    Erityisesti nuorten kohdalla hevosharrastuksella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
    Ratsastus on koululaiskyselyssä vuosi vuoden jälkeen alakouluikäisten tyttöjen toivotuin harrastus.  Ratsastusharrastuksen vaikutus liikkumattomuuden kustannusten vähentämisessä on vuositasolla huomattava sen lisäksi, että tallit ovat erityisesti tytöille merkittäviä, terveellisiä ajanviettopaikkoja ja non-formaaleja kasvatusympäristöjä.

    Hevosala haluaa kehittää matalan kynnyksen harrastuspolkuja ja mahdollistaa harrastamisen erilaisille kohderyhmille. Tavoitteena on, että hevosharrastus voidaan nähdä yhä vahvemmin osana kansallisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamista.

    Myös hevosavusteiset palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittämisessä. Suomessa on vahvaa osaamista sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ratsastusterapiassa. Hevostoiminta on toimiva tukimuoto lastensuojelussa, perhekodeissa ja koulupudokkaiden keskuudessa.

    Teema 5. Suomenhevonen osana kansallista tulevaisuutta

    Suomenhevonen on ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuriperintöä ja kansallista identiteettiä. Se on ainoa suomalainen hevosrotu.

    Suomenhevonen on monipuolinen käyttöhevonen, joka yhdistää raviurheilun, ratsastuksen, työhevosperinteen, matkailun ja harrastamisen. Rodun elinvoima on kuitenkin heikentynyt, ja vuosittain syntyvien suomenhevosvarsojen määrä on laskenut kriittisenä pidetyn tason alapuolelle.

    Suuri osa suomenhevosista kasvatetaan raviurheilun käyttöön, ja jos lajin toimintaedellytykset pienenevät, myös kasvatustoiminta vähenee. Suomenhevosen säilyminen ei ole vain hevosalan kysymys, vaan osa suomalaisen kulttuuriperinnön, luonnon monimuotoisuuden, kansallisen historian ja huoltovarmuuden säilyttämistä.

    Vuoden 2027 juhlavuodet – Suomi 110 vuotta ja suomenhevonen 120 vuotta – tarjoavat mahdollisuuden nostaa suomenhevosen merkityksen näkyväksi osaksi suomalaista identiteettiä ja tulevaisuustyötä.

    Suomenhevosen lisäksi koko kotimainen hevoskasvatus luo pohjan hevosalan toiminnalle. Tämän vuoksi kasvatustoiminnan edellytykset osana maaseutuyrittäjyyttä tulee mahdollistaa.