Suomen hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksen täydentävä esitys ei tuonut muutosta hevosalan rahoitukseen. Syksyn budjettiriihessä hallitus lupasi arvioida hevosalan tilanteen ja rahoituksen täydentävän esityksen yhteydessä, mutta konkreettista ratkaisua ei syntynyt. Suomen Hippos on erittäin pettynyt siihen, ettei hallitus ole edelleenkään pystynyt varmistamaan hevosalan siirtymäkauden riittävää rahoitusta.
”Hallitus linjasi jo kevään kehysriihessä turvaavansa hevosalan toiminnan jatkuvuuden vuosina 2027–2029. Pääministeri Petteri Orpo ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ovat viestittäneet, että alan tulevaisuuden turvaava ratkaisu saadaan aikaan tällä hallituskaudella. Nyt odotimme näiden lupausten lunastamista, mutta päätökset jäivät jälleen tekemättä”, Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti täydentävän talousarvioesityksen päätöksistä. Täydentävän talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arvioitiin hevosalan tilannetta ja rahoitusta rahapeliuudistuksen voimaantulon siirryttyä 1.7.2027. Hallitus seuraa voimaantulon siirtymisen vaikutusta hevostalouden toimintaedellytyksiin ja tarkastelee hevostalouden siirtymäajan rahoitusta.
Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta
Seurannan sijaan merkittävä elinkeino tarvitsee päätöksiä
Syksyn talousarvioesityksessä hevosalalle osoitettiin tärkeä neljän miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2027, mikä nosti esitetyn rahoituksen 28 miljoonaan euroon. Hevosalan arvioima rahoitustarve on kuitenkin 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja vuosien 2028–2029 rahoituksen taso on edelleen ratkaisematta.
Rahapelimarkkinan avautuminen kilpailulle 1.7.2027 muuttaa hevosalan rahoitusmallia merkittävästi. Hevosala tekee työtä uuden, markkinaehtoisemman rahoituspohjan rakentamiseksi, mutta siirtymäkaudella on turvattava edellytykset toiminnan jatkuvuudelle ja uudistumiselle. Rahapelilainsäädännön uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia hevostalouden toimintaedellytyksiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin alan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Vuonna 2026 päivitetyn hevosalan vaikuttavuusanalyysin mukaan Suomessa toimii noin 3 000 hevosalan yritystä ja ala työllistää osa- tai kokoaikaisesti noin 15 000 henkilöä. Hevosalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa ja hevosten ylläpitoon liittyvät vuosittaiset rahavirrat vähintään 327 miljoonaa euroa.
Hevosalan vaikutukset ulottuvat rehuntuotantoon, rakentamiseen, kiinteistönhoitoon, koneurakointiin, eläinlääkintä- ja kengityspalveluihin, kuljetuksiin, matkailuun ja tapahtumatalouteen. Hevosia pidetään kaikkialla Suomessa, ja alan työllisyys- ja elinvoimavaikutukset ovat merkittäviä myös harvaan asutuilla alueilla. Hevosten ruokintaan käytettävän kuiva-aineen kotimaisuusaste on arviolta 98 prosenttia, mikä sitoo hevostalouden vahvasti myös kotimaiseen alkutuotantoon ja huoltovarmuuteen. Nämä vaikuttavat merkittävästi suomalaisen maaseudun elinvoimaan.
”Merkittävän elinkeinon tulevaisuutta ei voi rakentaa jatkuvan epävarmuuden varaan. Rahoituksen ennakoimattomuus vaikeuttaa raviratojen, kasvattajien ja alan yritysten toimintaa sekä kykyä investoida. Vaikutukset ulottuvat laajasti hevosalaan, vahvasti myös ainoan alkuperäisen hevosrotumme suomenhevosen tulevaisuuteen. Alan toimintaedellytyksiä ei turvata uusilla kirjauksilla, vaan konkreettisilla päätöksillä”, Lehtisalo painottaa.
Suomen Hippos vaatii, että koko siirtymäkauden rahoitukseen saadaan ennakoitava ratkaisu. Työ tämän eteen jatkuu edelleen.
Lisätietoja:
Antti Lehtisalo
Suomen Hippos ry, hallituksen puheenjohtaja
p. 040 521 8243