Valtioneuvosto käsitteli tänään yleisistunnossaan asetuksen hevosten hyvinvoinnista, joka on osa Eläinten hyvinvointilakia (693/2023), ja tulee voimaan 1. tammikuuta 2026. Uudella asetuksella halutaan edistää hevosen mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten liikkumiseen, ulkoiluun ja ympäristön tutkimiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, kehonhuoltoon, syömiseen ja ravinnon etsintään sekä lepoon.
”On hyvä asia, että nyt myös hevosten riittävään vapaaseen liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja asianmukaiseen hoitoon kiinnitetään huomiota lain asetuksissa. Hevosalan toimijat tekevät lähtökohtaisesti hevosten hyvinvoinnin eteen jo nyt enemmän, mutta asetus säätää jatkossa minimivaatimukset. Riittävät siirtymäajat ja se, että suurimmat muutokset rakentamiseen koskevat vain uutta rakentamista, ovat tärkeitä, jotta alan yrittäjät voivat suunnitella toimintaansa sekä mahdollisten muutosten vaatimia investointeja. Tämä korostuu etenkin kaupunkien läheisyydessä olevien alan palveluyritysten näkökulmasta”, sanoo asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki Suomen Hippoksesta.
Asetuksissa säädetään muun muassa, että hevosella on oltava näkö- ja kuuloyhteys toiseen hevoseen pysyvässä pitopaikassa sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa karsinassa, pihatossa, tarhassa tai laitumella, kuitenkin tarvittavat poikkeukset, kuten eläinlääkintä, kilpailu- ja valmennustilanteet sekä siittolatoiminta huomioiden.
“Suuterveys on nostettu osaksi hevosen perusterveydenhuoltoa. Asetukseen on kirjattu, että hevosen hampaat on tarkastettava ja hoidettava eläinlääkärin toimesta. Mikäli hevosella käytetään kuolaimia ja havaitaan suuvaurioita, vaaditaan välittömiä toimenpiteitä niiden korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi”, Mäki nostaa.
Valmisteluvaiheessa asetuksen muotoilussa keskustelutti myös ruokinta.
”Asetus säätää, että hevosen on saatava riittävästi karkearehua, ja että karkearehun saanti on järjestettävä niin, ettei hevosen tarvitse olla ilman karkearehua yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia. Vaatimuksista voidaan poiketa eläinlääketieteellisestä syystä, mikä on hyvä asia, sillä hevosetkin ovat yksilöitä, ja esimerkiksi liikalihavuus on valitettavasti myös Suomessa merkittävä hevosten hyvinvointihaaste”, Mäki jatkaa.
Eläinten hyvinvointilakia (693/2023) täydentävä asetus hevosten hyvinvoinnista tulee voimaan 1. tammikuuta 2026.
“Tukea ja neuvoja hyvinvointilain ja asetusten vaatimien edellytysten varmistamiseksi oman tallitoiminnan osalta saa esimerkiksi Hyvä Talli -neuvontakäynnillä. Se tarjoaa mahdollisuuden varmistaa koulutetun neuvojan tuella, että puitteet ja paperit ovat kunnossa. Tämä helpottaa arkea sekä antaa valmiudet mahdolliselle viranomaiskäynnille.”
Mäki muistuttaa, että tärkeää asetuksen käyttöönotossa on, että valvonnan resurssilla pystytään puuttumaan hyvinvoinnin todellisiin epäkohtiin. Lainsäädännön ohjaus kuuluu Ruokavirastolle, jonka tehtävänä on seuraavaksi laatia asetukselle soveltamisohje, joka on tarkoitettu kaikille tarkastuksia tekeville toimivaltaisille viranomaisille valvontatyön helpottamiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote hevosasetuksesta
Tutustu Hyvä Talli -laatujärjestelmään
Lisätietoja:
Asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki, Suomen Hippos, susanna.maki@hippos.fi tai p. 040 621 4020