BLUP-indeksi on yksi jalostusvalinnan työkalu, jota voidaan käyttää apuna sekä käytännön kasvatustyössä että jalostushevosten valinnassa. Hevosten indeksit muodostuvat kolmesta osasta; suvusta eli hevosen vanhempien ja esivanhempien perinnöllisestä tasosta, hevosen omista tuloksista sekä sen jälkeläisten tuloksista.
Jalostusindeksi lasketaan Suomessa suomenhevosille ja lämminverisille ravihevosille ravikilpailutulosten perusteella. Indeksi kuvaa hevosten perinnöllistä tasoa. BLUP-indeksi tulee sanoista Best Linear Unbiased Prediction eli paras lineaarinen harhaton ennuste. Indeksi tarkoittaa siis käytännössä parasta ennustetta hevosen perinnöllisestä tasosta.
Indeksien laskennassa otetaan huomioon kaikki käytettävissä oleva tieto hevosen suvusta, suorituksista sekä jälkeläisistä. Koska hevosen tuloksiin vaikuttaa paljon monia tekijöitä, jotka eivät ole perinnöllisiä, on laskennassa otettu huomioon myös ympäristötekijät, jotka on pystytty tutkimuksissa todentamaan tuloksiin vaikuttaviksi. Indeksien laskennassa huomioituja ympäristötekijöitä ovat sukupuoli, ikä, ohjastaja, lähtörata ja -tapa, sekä yksittäinen lähtö. Hevosten tuloksiin vaikuttaa myös paljon muita ympäristötekijöitä, kuten valmennus, ruokinta ja hoito.
Osaindekseistä mudostuu kokonaisuus
Suomalainen BLUP-indeksi koostuu useammista osaindekseistä, jotka muodostavat kokonaisindeksin. Kokonaisindeksissä niiden painoarvot ovat 40 % aikaero, 25 % voittosumma, 25 % starttiintulo ja 10 % vuoden paras aika.
Aikaeroindeksi muodostuu hevosen kaikissa kilpailuissa saavutetun kilpailuajan erosta lähdön voittajahevosen aikaan verrattuna. Tämä tulos kuvastaa laajasti hevosen menestystä kilpailuissa sekä voitontahtoa. Aikaeroindeksissä otetaan huomioon vain kotimaassa saavutetut kilpailutulokset, koska vertailutasona ovat aina kyseisen lähdön hevosten tulokset.
Voittosummaindeksi puolestaan lasketaan vuosittaisista yhteenvetotuloksista. Laskennassa otetaan huomioon myös Suomen rekisterissä olevien hevosten ulkomailla juostut kilpailutulokset.
Starttiintuloindeksissä otetaan huomioon se, minkä ikäisenä hevoset starttaavat ensimmäisen kerran vai starttaavatko ne ollenkaan. Tässä starttiintulo on määritelty kuuteen luokkaan (lv/sh): hevonen startannut ensimmäistä kertaa 2/3-vuotiaana, 3/4-vuotiaana, 4/5-vuotiaana, 5/6-vuotiaana, 6/7-vuotiaana, tai ei ollenkaan). Mitä aiemmin hevonen on aloittanut kilpailu-uransa, sitä paremman vertailuarvon se saa starttiintuloindeksin osalta.
Indeksi vuoden parhaalle ajalle, eli ennätykselle lasketaan vertailemalla vuosittain parasta auto- ja volttiaikaa, valitaan näistä parempi ja otetaan sen mukaan indeksilaskentaan. Vuoden paras aika on mukana kuvaamassa hevosten absoluuttista nopeutta.
Suvun tulokset ja yksilön ikä vaikuttavat indeksiin
Koska indeksi on aina ennuste hevosen jalostusarvosta, arvosteluvarmuus kuvaa, kuinka luotettavasti ennuste kuvaa hevosen todellista jalostusarvoa. Korkein mahdollinen arvosteluvarmuus on 1 eli 100 %. Arvosteluvarmuuteen vaikuttaa merkittävästi hevosen omien sekä jälkeläisten tulosten lukumäärä. Mitä enemmän tuloksia on käytettävissä, sitä suurempi on arvosteluvarmuus.
Kun hevosella ei ole omia kilpailutuloksia, on sen indeksi eli jalostusarvon ennuste sen isän ja emän indeksin keskiarvo. Tässä vaiheessa saatava luku on ensimmäinen ennuste. Tämän luvun saa tietoon esimerkiksi Suomen Hippoksen Heila-järjestelmässä tehtävien testiparitusten tuloksena.
Kun hevoselle itselleen tulee kilpailutuloksia, lähtee indeksin taso muuttumaan. Jos hevosen omat kilpailutulokset ovat hyviä, indeksi nousee, ja jos sen oma taso jää selkeästi keskitasosta, indeksi laskee ensimmäisestä odotusarvosta. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että laskennassa ovat koko ajan käytettävissä kaikkien hevosten kilpailutulokset – eli myös muiden sukulaisten kilpailumenestys vaikuttaa indeksin muodostumiseen.
Mikäli tammalla ei itse ole kilpailusuorituksia tai niitä on erittäin vähän, mutta tamma polveutuu hyvistä sukulinjoista, on sen indeksi suvun odotusarvon mukaan korkea. Esimerkiksi tamma, jonka isän indeksi on 127 ja emän indeksi 129, saa odotusarvokseen 128. Tamma tulee itse starttiin nuorena, mutta kilpailee kohtuullisella menestyksellä vain kerran tai kaksi. Näiden omien tulosten vaikutus sen indeksiin on pieni, sillä suvun vaikutus kokonaisuudessaan on koko indeksilaskennassa suuri kaikkien sukulaisten tulosten vaikuttaessa laskentaan. Kun kyseinen tamma saa omia jälkeläisiä ja nämä edelleen kilpailutuloksia, vaikuttavat nämä indeksiin jälleen lisää.
Indeksilaskenta suosii nuoria hevosia. Lähtökohtaisesti jalostuksen edistyessä nuoremmat ikäluokat ovat vanhempiaan parempia, jolloin jalostuksen osalta on päästy tavoitteeseen. Samalla vanhemmat hevoset myös painuvat listalla alaspäin. Vuosittaisessa indeksilaskennassa indeksien vertailuarvo 100 määritellään aina yhtenäiseen ikäluokkien keskiarvoon. Suomenhevosilla vertailutasona käytetään 6 – 10 -vuotiaiden hevosen kilpailutuloksia, lämminverisillä vastaavasti 5 – 9 -vuotiaiden tuloksia.
Jalostuksen edistyessä populaation perinnöllinen taso nousee kokonaisuudessaan. Ja vaikka vanhemmat yksilöt jäävät nuorten taakse, ei se millään tavalla vähennä niiden arvoa jalostuseläiminä. Vanhemmat tammat, joilla oma indeksi on edelleen yli 120, ovat tuottaneet erittäin hyvää tulosta siitoksessa. Niiden tuotoksia voidaan arvioida myös sillä, millä tasolla niiden hyvin menestyneiden jälkeläisten indeksit ovat.
Hevosten kokonaisindeksi, osaindeksit ja arvosteluvarmuus ovat nähtävissä hevoskohtaisesti Suomen Hippoksen Heila-järjestelmässä. Heppa-järjestelmässä näkyvät kokonaisindeksi sekä arvosteluvarmuus. Uudet indeksit lasketaan aina vuosittain. Tässä vaiheessa laskentaan lisätään aina kaikki edellisen vuoden kilpailutulokset sekä päivitetään hevosten perustiedot.
Teksti: Minna Mäenpää