Rahapelijärjestelmän uudistus on suurin hevostalouteen vaikuttava muutos vuosikymmeniin. Kesäkuussa vuosikokoukseen kokoontunut Eduskunnan hevosystävien seura korostaa, että uudistus on vietävä läpi niin, että hevostalous ei jää sen maksajaksi, vaan voi uudessa järjestelmässä uudistua, kasvaa ja vahvistua.
Hevospelaamisen siirtyminen lisenssimarkkinoille tuo uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös vakavia riskejä, jotka on otettava huomioon. Hevostalous työllistää laajasti, vahvistaa maaseutua ja ylläpitää kansallista kulttuuriperintöämme. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että alan toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.
– Rahapelijärjestelmän uudistusta ei voi tehdä hevostalouden kustannuksella. Alan tulevaisuus vaatii ennakoitavuutta ja turvaa siirtymäkaudelle, painottaa kansanedustaja Paula Werning.
Eduskunnan hevosystävien seura edellyttää, että vuosille 2026–2029 varataan riittävä valtion tuki siirtymäkauden hallittuun toteuttamiseen. Ilman vakaata rahoitusta vaarana on koko alan kaventuminen. Erityinen huoli liittyy kansallisrotumme suomenhevosen tulevaisuuteen.
– Julkisilla toimijoilla ei juuri ole enää hevosia, ja kansallisrotumme säilyminen lepää pitkälti yksityisten harrastajien ja alan yrittäjien harteilla. Siksi meidän on erityisesti pidettävä huolta siitä, että heillä on mahdollisuus jatkaa työtään, korostaa Eduskunnan hevosystävien seuran puheenjohtaja Hilkka Kemppi.
Suomenhevosen vuosittainen varsamäärä on laskenut alle tuhannen, se on vakava varoitusmerkki. Ravikilpailutoiminta on keskeinen keino säilyttää elinvoimainen suomenhevoskanta, mutta se vaatii pitkäjänteistä tukea.
– Hevoskasvatus ja -urheilu edellyttävät vuosien työtä. Ailahtelu on myrkkyä alalle, joka elää pitkäjänteisyydestä. Suomenhevonen on kulttuuriperintö, joka tarvitsee tuekseen vakautta ja rohkeita päätöksiä, sanoo kansanedustaja Mika Lintilä.
Eduskunnan hevosystävien seura kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- Siirtymäkauden rahoitus on turvattava. Lisenssimarkkinoille siirtyminen ei saa johtaa alan kuihtumiseen. Vuosien 2026–2029 aikana tarvitaan riittävä valtion rahoitustuki.
- Suomenhevosen asemaa on vahvistettava. Varsamäärän lasku osoittaa, että kansallisrotu tarvitsee konkreettista tukea. Ravikilpailutoiminta on tässä avainasemassa.
- Pitkäjänteisyys on keskeistä. Hevoskasvatus ja -urheilu ovat vuosien mittaisia investointeja, joiden tueksi tarvitaan vakaata sääntelyä ja rahoitusta.
- Eläinten hyvinvointi nojaa toimivaan hevosalaan. Taloudellisesti kestävät toimintaedellytykset takaavat hevosten hyvän hoidon ja vastuullisen kilpailutoiminnan.
- EU-notifikaatio on valmisteltava huolellisesti. Hevostalouden tuki on turvattava myös vuoden 2028 jälkeen ilman katkoksia tai epävarmuutta.
Lisätiedot:
Hilkka Kemppi
Eduskunnan hevosystävien seuran pj.
Kansanedustaja
Puh. 0400 181 115
hilkka.kemppi@eduskunta.fi
Mikä on EHYS? Eduskunnan Hevosystävien Seura (EHYS) on Eduskunnassa toimiva seura, joka kokoaa kansanedustajia ja muita hevostaloudesta kiinnostuneita yhteen edistämään hevosalan ja suomenhevosen asemaa Suomessa. Seura pyrkii vaikuttamaan siihen, että hevostalouden erityispiirteet huomioidaan lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Toiminta keskittyy mm. suomenhevosen aseman turvaamiseen, hevosten hyvinvointiin, ravi- ja ratsastusurheiluun, harrastustoiminnan mahdollisuuksiin ja maaseudun elinvoiman tukemiseen. Seura järjestää tilaisuuksia, pitää yhteyttä alan toimijoihin ja tuo esiin hevosalan arjen haasteita ja mahdollisuuksia eduskunnassa.
Seuraan kuuluu noin 60 jäsentä, joista valtaosa kansanedustajia. Seuran puheenjohtajana vuonna 2025 toimii Hilkka Kemppi, varapuheenjohtajana Mikko Ollikainen, sihteerinä Heidi Nordman ja hallituksen jäseninä Markku Eestilä, Ritva Elomaa, Kaisa Gaderew, Hanna Holopainen, Eeva Kalli, Teemu Kinnari, Ari Koponen, Johanna Kormu, Heidi Räisänen ja Paula Werning.