Kuninkuusraviviikonloppu käynnistyi perjantaina suomenhevosseminaarilla Kouvolan Synergiakeskus Kohoassa. Seminaari tarjosi inspiroivaa keskustelua suomenhevosen ja hevosalan tulevaisuuden näkymistä eri näkökulmista. Puheenvuoroissa valotettiin suomenhevosen merkitystä ja sen roolia hevosalalle, ja sitä, mitä suomenhevosen kestävä tulevaisuus vaatii.
Seminaarin aloitti Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton 50-vuotishistoriikkia kirjoittava toimittaja Jorma Kemiläinen piirtämällä kuvan alati muuttuvasta hevosalasta aina 70-luvulta lähtien.
Suomen Hippoksen nuoriso- ja harrastustoiminnan koordinaattori Johanna Pökkä avasi puheenvuorossaan tuoreen, alle 30-vuotiaille hevosharrastajille suunnatun kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi 389 nuorta.
Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat suomenhevosen tulevaisuuden pääasiassa positiiviseksi. 92 % ilmaisi ominaisuuksia arvioidessa olevansa täysin samaa mieltä siitä, että ominaisuuksiltaan suomenhevonen on tärkeä Suomelle. Parasta suomenhevosessa koettiin olevan ennen kaikkea suomenhevosen monipuolisuus, järkevyys ja luonne. Suurin osa vastaajista kertoi haluavansa omistaa suomenhevosen tulevaisuudessa, ennen kaikkea monipuolisena harrastehevosena (64%), ratsuna tai valjakkohevosena (39 %), ravihevosena (29 %). Myös suomenhevosen kasvattaminen kiinnosti monia (27%).
Suomenhevosharrastaja ja vastuullisuusasiantuntija Nelli Oinio esitteli puheenvuorossaan aloittamaansa projektia, jonka tavoitteena on luoda hevosharrastajien käyttöön oma vastuullisuusohjelma. Sen keskiössä ovat konkreettiset teot ympäristön, yhteisön ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmasta.
”Hevosalan keskusjärjestöt ovat ottaneet vastuullisuuden jo oman tekemisensä keskiöön ja johtavat keskustelua edestä. Nyt on meidän hevosharrastajien aika tehdä oma osuutemme omassa toiminnassamme”, Oinio kertoo.
Suomenhevosliiton puheenjohtaja Tuula Pihkala avasi puheenvuorossaan suomenhevosen kulttuurista merkitystä.
”Hevostalouden merkitys maaseudulla on todella suuri. Suomenhevonen on palannut siihen maisemaan, josta se välissä pitkälti katosi. Sen kulttuurisen merkityksen ytimessä on nyt hyvinvointi, kumppanuus hevosen ja ihmisen välillä ja urheilu ja harrastaminen sota-ajan henkiinjäämisen, selviytymisen ja työn sijaan”, Pihkala avaa.
Pihkalan teesit suomenhevosen tulevaisuudelle ovat:
- Rodun säilyttäminen puhtaana
- Kasvatuksen ja kilpailun tukien säilyminen kannustavina
- Suomenhevosen vahvasta asemasta huolehtiminen suomalaisessa raviurheilussa
- Tunnettuuden ylläpitäminen nyky-yhteiskunnassa, tässä ajassa puhuttelevalla tavalla
- Suomenhevosiin liittyvien taitojen ja ymmärryksen siirtäminen nuorille
Seminaarin päätteeksi Roger Johansson esitteli Kuninkuusraveissa julkaistavan Kirppu-kirjan sisältöä. Kirppu oli maamme ensimmäisiä varsinaisia siitosoreja, suomenhevosen kantaisiä, ja kaikki suomenhevoset ovat käytännössä sukua Kirpulle, tosin useamman sukupolven takaa.