Toimitusjohtaja Minna Mäenpää, viestintä- ja markkinointijohtaja Saara Iivari ja asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki kokosivat huomioita viime viikkoisesta raviurheilun maailmankonferenssin keskustelusta sekä komiteoiden työstä.
Raviurheilun maailmanjärjestön (International Trotting Association, ITA) suurkokous kokoontui koronavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa. Maailman nopea muutos neljän vuoden aikana näkyi käydyssä keskustelussa.
”Verrattuna edelliseen tapamiseen, nyt puhutaan esimerkiksi hevosten hyvinvoinnista ja muutostarpeesta sellaisella tasolla, joka jo konkretisoituu. Kaikkialla maailmassa lajin ulkopuolelta tuleva tarve muutoksille on tunnistettu, vaikka kulttuurit ovat erilaisia”, konferenssiin myös edellisen kerran vuonna 2019 osallistunut Minna Mäenpää kertoo.
Muutos haastaa jokaista ravimaata
Seminaariviikko alkoi suomalaispuheenvuoroilla futuristi Ilkka Halavan herätellessä ajattelua ennakoinnin tarpeesta muutoksessa. Suomen Hippoksen Saara Iivari jatkoi aihetta syventämällä muutostarvetta hevosalan sisäiseen keskusteluun. Lajin on kuultava hiljaisia signaaleja etenkin uusilta sukupolvilta.
”Halusin nostaa viikon keskusteluihin ymmärryksen siitä, että muutoksessa ei ole kyse vain ulkopuolelta tulevasta paineesta, vaan myös lajin sisällä työskentelevien arvot ja asenteet muuttuvat uusien sukupolvien myötä. Urheilun on pystyttävä säilymään relevanttina tälle uutta arvopohjaa edustavalle joukolle – muuten meiltä loppuvat niin harrastajat, ammattilaiset, yleisö kuin vedonlyöjät”, Iivari avaa.
Läpi viikon keskustelussa nousivat esiin ennen kaikkea eläinten hyvinvoinnin varmistaminen ja tutkimustiedon lisääminen. Jokaisessa maassa tunnistettiin sama haaste löytää uusia yleisöjä niin radalle, kärryille kuin vedonlyönnin pariin.
“Uusien ihmisten, ja erityisesti nuorempien sukupolvien, kiinnostuksen herättämiseksi alan on myös oltava valmis muuttumaan ja tavoittelemaan ihmisiä eri tavalla kuin aiemmin.”
Hyvinvointikeskustelu fokuksessa
Viikon puheenvuorot käsittelivät laajasti hevosten hyvinvoinnin näkökulmia niin ohjaspaineen mittauksesta ja kengättä ajosta geenidopingin vaikutuksiin ja ehkäisemiseen ja jalostuksen etiikkaan.
”Etenkin toisen päivän keskustelu toi taas hyvän vahvistuksen siitä, että Suomessa ja Pohjoismaissa hevosten hyvinvoinnissa ollaan tasolla, jossa siitä voidaan puhua hyvinvoinnin parantamisen kautta. Meilläkin on aina varaa kehittyä, ja muutoksia pitää tehdä, mutta suomalaiset voivat kyllä olla ylpeitä urheilustaan tässä”, Susanna Mäki kertoo.
Pitkin viikkoa keskusteluissa nousi esiin kulttuuriset erot, mutta myös yhteinen halu löytää yhteisiä linjauksia. Kongressin päätöspäivänä osallistujat hyväksyivät yhteiset lausumat ajovitsan käytöstä, antidopingtyön merkityksestä, kengättä ajamisesta sekä vastuusta koskien hevosen koko elämänkaarta.
”Monissa maissa ei ole lainkaan esimerkiksi kilpailueläinlääkäriä valvojaroolissa, ja antidopingtyö sekä esimerkiksi eettiset perusteet erilaisten lääkkeiden käytössä ovat hyvin vaihtelevia. Suomessa on selvää, että kipulääkkeissäkin kilpahevosilla on selvät varoajat. Osassa maita ja lajeja doping on iso ongelma eikä lainsäädännöllä säännellä eläinten hyvinvointia juurikaan”, Mäki pohtii.
Hevosjalostuksessa puolestaan uudet tekniikat tuovat mukaan mahdollisuuksia, mutta ne saivat myös asiantuntijat pohtimaan, kuinka paljon tekniikoiden käyttöön voidaan ja halutaan vaikuttaa. Lämminveristen ravihevosjalostuksen osalta mm. alkionsiirto on rajoitettu vain yhteen kilpailuoikeudella rekisteröitävään varsaan, ja tästä halutaan edelleen pitää kiinni.
Geenidoping sekä -editointi nousivat myös esille asiantuntijapuheenvuoroissa, näistä on esimerkkejä tällä hetkellä lähinnä laukkaurheilun parissa.
“Se, mihin tulee kuitenkin valmistautua, on siirtyminen polveutumismääritysten tarkempaan, ns. SNP-tekniikkaan, jossa samassa yhteydessä on mahdollista tehdä myös geenitestejä erilaisten ominaisuuksien selvittämiseksi”, Mäenpää kertoo.
Urheilun ja pelin suhde vaihtelee kulttuurisesti
Keskustelu osoitti, että myös pelaajien ja urheilun rooli vaihtelee – Suomessa urheilu johtaa edelleen keskustelua, mikä vaikuttaa esimerkiksi hevosten hyvinvointiin positiivisesti.
”Ruotsin ATG:n Petter Johanssonin puheenvuorossa nousi hyvin esiin sukupolvien arvojen ja asenteiden muutos. Uusi pelaajasukupolvi haluaa viihtyä – mutta eettisesti kestävällä pohjalla. Väite “pelaajia ei kiinnosta hevosten hyvinvointi” on auttamatta vanhentunut”, Mäenpää avaa.
Oleellista kansainvälisessä keskustelussa on saada ajattelua vietyä eteenpäin, sillä maailma muuttuu hitaasti, mutta jokainen muutos vie asioita eteenpäin. Esimerkiksi ajotapasäännöissä ja kiellettyjen lääkeaineiden käytössä on kolmessa vuodessa saatu aikaan muutosta monissa raviyhteisöissä.
“Ajattelen, että eri hevosurheilulajien välinen yhteistyö ja ajatustenvaihto olisi entistä tärkeämpää, sillä kaikki hevosurheilu vaikuttaa jokaiseen lajiin. Olisi hedelmällistä saada myös laukkaurheilujärjestöt ja FEI raviurheilun kansainvälisten toimijoiden kanssa saman pöydän ääreen puhumaan hevosten hyvinvoinnista”, Iivari jatkaa.
Pyrkimys entistä dynaamisempaan yhteistyöhön
Kahden vuoden välein kokoontuvan konferenssin sijaan yleiskokous päätti käynnistää dynaamisemman kansainvälisen yhteistyön.
”Kahden vuoden välein yhteen kokoontuminen on nopeassa maailman muutoksessa liian hidasta. Ehdotuksena on aloittaa säännölliset ITA komiteoiden verkkotapaamiset, joissa asioita päästään edistämään nopeammalla syklillä. Säännölliset fyysiset tapaamiset ovat tärkeitä, mutta muuttuvassa maailmassa verkon yli tehtävä yhteistyö mahdollistaa muutoksen seurannan ja proaktiivisen toiminnan yhdessä”, Mäenpää painottaa.
Etenkin datan ja tekoälyn hyödyntäminen monipuolisesti niin markkinoinnissa kuin urheilun ja vedonlyönnin yhteistyössä tunnistettiin asioiksi, joissa kansainvälinen yhteistyö voisi tehostaa toimintaa.
”On ymmärrettävää ja sympaattista, että jokainen maa tekee omassa ympäristössään toisistaan tietämättä samoja projekteja, mutta samaan aikaan ajattelua ja jopa työkaluja aktiivisemmin jakamalla saataisiin tehoja paremmin irti kansainvälisestä yhteistyöstä”, Iivari uskoo.
Suomen Hippoksen edustajina maailmankonferenssissa olivat puheenjohtaja Antti Lehtisalo, toimitusjohtaja Minna Mäenpää, viestintä- ja markkinointijohtaja Saara Iivari, asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki.
Maailmankonferenssin loppuraportti hyväksytyistä suosituksista