Suomen Hippoksen hallitus käsitteli kehysriihestä saatuja ratkaisuja tänään ylimääräisessä kokouksessaan. Hallituksen kannanotto:
Suomen Hippos on huolissaan kehysriihipäätöksissä esiin nostettujen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtionavustuksiin kohdistuvien 13,7 miljoonan euron leikkauksien vaikutuksista hevosalan rahoitukseen. Mikäli hevostalouden osuus kokonaisuudessa on huomattava, voisi se pahimmillaan tarkoittaa toiminnan merkittävää alasajoa jo vuonna 2025 ja välittömiä epäsuoria vaikutuksia esimerkiksi hevosalan palveluyrityksille ja maanviljelijöille.
Emme usko, että Suomella on varaa noin 15 000 alalla työssäkäyvän ja 3 000 taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia luovan yrityksen toiminnan lamauttamiseen. Suomen Hippos käy aktiivista vuoropuhelua mahdollisten leikkausten kohdentumisesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Suomen Hippos on itse helmikuussa 2024 esittänyt, että se haluaisi jatkossa toimia rahoituksen osalta markkinaehtoisemmin ja samalla alalle annettavaa valtion tukea vähentäen.
Tässä Hippoksen näkemyksen mukaan ensisijainen vaihtoehto on hevospelaamisen siirtäminen lisenssimarkkinaan ja yhteisyrityksen muodostaminen pohjoismaisen rahapelitoimijan kanssa. Tämä on mahdollista tehdä hallitusti ilman negatiivisia yhteiskunnallisia talousvaikutuksia vain, mikäli nyt pidetään kiinni vuonna 2016 parlamentaarisessa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitusta hevosalan kestävästä rahoituksesta.
Hevosala ja hevospelaaminen ovat rahoituksen näkökulmasta olleet aina yhtä. Ennen rahapeliyhteisöjen Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen yhdistymistä hevosala rahoitti oman toimintansa suoraan Suomen Hippoksen omistaman rahapeliyhtiö Fintoton kautta. Yhdistyminen Veikkauksen alle mahdollistettiin parlamentaarisella yhteisymmärryspöytäkirjalla, jossa taattiin hevosalan noin 40 miljoonan vuosittainen rahoitus pitkällä aikavälillä. Peliyhtiön arvoksi arvioitiin tuolloin konsulttiyhtiö KPMG:n toimesta n. 288–326,5 miljoonaa euroa. Ilman yhteisymmärryspöytäkirjaa Suomen Hippos ei olisi hyväksynyt omistamansa Fintoton yhdistymistä uuteen Veikkaukseen.
Parlamentaarista yhteisymmärryspöytäkirjaa on noudatettu ja sovellettu aina tähän päivään asti.
Hevostalouden rahoituksen nykymalli perustuu vuoteen 2028 voimassa oleviin valtiontukisäädöksiin sekä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämistä koskevaan asetukseen. Valtion on kunnioitettava sovittuja sitoumuksiaan, jotta alan toimijoiden mahdollisuudet uudistaa ja kehittää toimialaa säilyvät.
On selvää, että Suomen nykyisessä taloustilanteessa säästöpaine kohdistuu myös hevosalaan. Kuten pääministeri Petteri Orpo totesi tiistaina 16.4., lisätoimet kohdistuvat nyt kaikkiin. Suomen Hippos haluaa auttaa löytämään sellaisen toimenpidekokonaisuuden, joka tukee Suomen taloutta, ja pitää hevosalan rahoituksen sellaisella tasolla, että ala voi jatkossakin luoda kasvua ja hyvinvointia Suomelle. Hippos selvittää parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön kanssa keskusteluissa suunniteltujen leikkausten konkreettisia vaikutuksia ja määrää. Yhteinen näkemys asiassa on tärkeää. On myös selvää, että nyt jos koskaan tarvitaan koko hevosalan yhteistyötä.
Huolimatta siitä, millainen pelimarkkina Suomessa on, ei hevospeleistä tule valtiollekaan tuloja, mikäli ravikilpailutoiminta ja sen pohjan luova kotimainen hevoskasvatus eivät säily elinvoimaisena.
Samalla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suomenhevosen aseman turvaamisesta kansallisrotuna ja hevostalouden toimintaedellytysten turvaamisesta ei toteudu. Vain vetovoimainen ravikilpailutoiminta säilyttää suomenhevosen populaation elinvoimaisena.
Hevosalan on todettu voivan vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme liikunnan ja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Esimerkiksi ratsastusharrastuksen johdosta nuorten syrjäytymisestä säästetyt elinikäiset kustannukset ovat 1,6 miljardia euroa. Hevosten omistamiseen liittyvät aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa ovat vähintään 274 miljoonaa euroa vuodessa (ilman tallivuokraa). (Hevosalan vaikuttavuusanalyysi, Gaia Consulting, 2023).
Hallitus on korostanut, että leikkausten sijaan ja leikkausten valinnassa kaikista oleellisinta on työllisyyden ja yrittäjyyden vauhdittaminen.
On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että jo jopa eläkeiän ylittäneet hevoskasvattajat, valmentajat ja tallinpitäjät jatkavat toimintakykyisinä toimintaansa vanhemmalle iälle, eivätkä esimerkiksi rasita jo valmiiksi kuormittuneita sosiaali- ja terveydenhoitopalveluita. He työllistävät yritystoimintansa ja harrastuksensa kautta suoraan mm. tallityöntekijöitä ja hevosenhoitajia ja epäsuorasti niin maanviljelijöitä kuin hevosalan palveluyrityksiä ja tuottavat samalla taloudellista hyvää yhteiskuntaan.
Esimerkiksi vuonna 2023 ravikilpailulisenssin haltijoista 20 % oli jo eläkeiän ylittäneitä aktiivisia raviohjastajia ja -valmentajia, jotka edelleen työllistävät yritystensä tai kilpailuharrastuksen kautta. Esimerkiksi ravivalmentaja Pekka Korven, 74v., Star Racing -yritys työllisti vuonna 2023 suoraan 10 henkilöä. Hevosen on arvioitu koskettavan Suomessa yhteensä noin 600 000 henkilöä, joiden päivittäistä toimintakykyä hevonen ylläpitää harrastamisen, työn tai esimerkiksi hevosavusteisen toiminnan kautta.
Tutustu esimerkiksi Ylen tuoreeseen juttuun Adelesta,13, ja siitä, miten hevosharrastaminen ja hevosavusteinen toiminta on auttanut rauhoittumaan ja sääntelemään omia tunteita.
Hevonen on kansallinen hyvinvointiteko ja sen todellista potentiaalia esimerkiksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kautta ei ole vielä valjastettu täydellä teholla.
Edellytämme, että hallitus ja sen päätösten toimeenpanijana maa- ja metsätalousministeriö kehysriihen tarkemmissa linjauksissa tunnustaa hevosalan taloudellista toimeliaisuutta ja laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta luovana toimialana, tukee alaa vahvasti muutoksessa kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta ja ymmärtää leikkauspäätöksiä tehdessään realiteetit hevosalan organisaatioiden kyvyssä selviytyä uuteen aikaan. Samaan aikaan toivomme hevosalalta yhtenäisyyttä ja yhteisen viestin kertomista eteenpäin. Hevosalan asia on yhteinen.
Suomen Hippos ry:n hallituksen puolesta,
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää, p. 040 511 2067, minna.maenpaa@hippos.fi
Hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo, p. 040 521 8243, kuusaanvirma@gmail.com