Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtajaksi ovat ehdolla Antti Lehtisalo, 58, ja Juha Lyyski, 61. Uusi puheenjohtaja valitaan Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa 29. marraskuuta.
Ravipolitiikan seuraajille ehdokkaat ovat tuttuja. Lehtisalo johti Suomen Hippoksen hallitusta jo vuoden 2017 alusta vuoden 2018 maaliskuuhun, jolloin hän erosi tehtävästä tunnistusskandaalin seurauksena. Hän katsoi, että oli osallisena esteellinen käsittelemään ja hoitamaan asiaa Hippoksen sisältä. Lehtisalo on ansioitunut hevoskasvattaja.
Lyyski puolestaan on istunut Suomen Hippoksen hallituksessa kolme kautta ja toiminut aikaisemmin mm. Seinäjoen Ravikeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton puheenjohtajana. Hän on Hevosopisto Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Rivijäseneksi Hippoksen hallitukseen hän ei ole enää asettumassa, jos ei tule valituksi puheenjohtajaksi. ”Kolme kautta riittää, sinne tarvitaan freesiä ajattelua ja uusia ideoita”, Lyyski näkee.
Kuusankoskelainen Antti Lehtisalo työskentelee tällä hetkellä Maanpuolustuskouluyhdistyksen toiminnanjohtajana. Ennen sitä hän toimi vajaat 33 vuotta puolustusvoimien ja puolustushallinnon palveluksessa. Nurmijärvellä asuva KTM Juha Lyyski on toiminut viimeiset 16 vuotta monialayrittäjänä. Sitä ennen hän työskenteli tulosvastuullisissa liikkeenjohdon ja liiketoiminnan kehittämisen tehtävissä S-ryhmän ja Volvo Trucks Corporationin palveluksessa. Vuonna 2021 hän toimi Hevosopisto Oy:n vt. toimitusjohtajana 9 kuukauden ajan.
Hevosurheilu esitti molemmille ehdokkaille neljä ajankohtaista kysymystä ja pyysi SPRY:n kautta myös kysymyksen poniravinuorilta.
Ehdokkailta kysyttiin:
1. Miten turvataan hevostalouden rahoitus tulevaisuudessa?
2.Pitäisikö Hippoksen perustaa jälleen oma peliyhtiö, jos rahapelimonopoli murtuu ja Suomi siirtyy Ruotsin tavoin lisenssimarkkinaan?
3.Miten säilytetään suomalainen hevoskasvatus elinvoimaisena ja turvataan hevosten riittäminen säännöllisen kilpailutoiminnan tarpeisiin?
4.Miten Hippoksen tulee varautua siihen vaihtoehtoon, että ravitoiminta Vermossa ja/tai Teivossa lakkaa?
5.Poniravinuoret: Koska Hippoksen hallitukseen tulee nuorisojäsen (vrt. Ruotsi, missä Svensk Travsportin hallituksessa kaksi nuorisojäsentä puhe- ja mielipideoikeudella, mutta ilman äänioikeutta)?
Antti Lehtisalo
1 Hippoksen hallituksen puheenjohtajan tehtävä on rakentaa hyvät suhteet valtioneuvoston osalta erityisesti maa- ja metsätalousministeriöön, sen johtoon ja virkamiehiin. Yhteydenpidon pitää olla jatkuvaa, avointa ja tavoitteellista. Lisäksi yhteiskuntasuhteet ja yhteydenpito ovat keskiössä valtioneuvoston ministereiden ja kansanedustajien suuntaan. Ensi vuonna on eduskuntavaalit, ja tämän takia raviurheilun sekä hevostalouden asiat tulee saada tarvittavilta osin puolueiden ohjelmiin, jotta asia on käsittelyssä hallitusohjelmaa laadittaessa. Tämä toiminta on jokapäiväistä työtäni.
Hippoksen on laadittava omat selvitykset ja oltava aktiivisesti mukana mahdollisessa Veikkauksen rahapelimonopolin purkautumisen suunnittelussa.
Perusviesti on hevosalan 7000 henkilötyövuoden työllistävä vaikutus erityisesti alueilla, joilla työpaikkoja on vähän. Ala tarjoaa tällä hetkellä työtä noin 15 000 ihmiselle ja tulevaisuudessa vielä suuremmalle joukolle. Meidän on yhdessä kehitettävä alaa hevosen hyvinvointi edellä. Alan osa-alueiden on oltava siinä kunnossa, että pystymme säilyttämään ihmisten kiinnostuksen lajiin.
2 Hippoksen on laadittava omaan käyttöön ja tulevia neuvotteluja varten selvitys uudesta tilanteesta. Yksi vaihtoehto muiden rinnalla on oman peliyhtiön perustaminen. Tällöin on varmistettava resurssien riittävyys itsenäistä toimintaa varten. Esimerkiksi perustamiskulut, muut investoinnit, tietotekniset järjestelyt, henkilöstökulut, mainostaminen ja lupatoiminta vaativat suuret pääomat.
Muut vaihtoehdot ovat ainakin Veikkauksen toiminnan jatkuminen, yhteispohjoismainen peliyhtiö, eurooppalainen peliyhtiö, eri maiden väliset peliyhtiöt ja niiden uudet rakenteet. Hevosalan valttikortti on ravikilpailutapahtuman omistaminen, kuvaoikeudet tapahtumasta ja laji kokonaisuudessaan. Ilman tätä ei mikään peliyhtiömuoto voi järjestää ravipelitoimintaa vedonlyönnin osalta.
3 Ravialan strategian kulmakivet ovat nuorisotoiminta, hevosen hyvinvointi, kasvatus, omistaminen, ammattilaiset, harrastajat ja raviratojen elinvoimainen toiminta. Kotimainen ravihevoskasvatus on saatava nousuun jo vuonna 2023. Tämän takia kasvatukseen on löydyttävä vuodesta 2024 alkaen 40 miljoonan euron potista merkittävä summa rahaa vuosittain. Palkintorahoitukseen ei saa koskea, joten rahoitus on otettava toiminnan tehostamisesta ja investoinneista. Itse laittaisin rahan kyseisille vuosille nuorten hevosten palkintoihin, kohdentaen 2–4-vuotiaisiin lämminverisiin ja 3–5-vuotiaisiin suomenhevosiin. Kilpailukalenteri tulee laatia tätä näkökulmaa mukaillen maaliskuun alusta lokakuun loppuun. Esimerkiksi 2-vuotiaan Lapin maakunnan alueen lämminverisen on päästävä kilpailemaan ensin oman maakunnan hevosia vastaan ja vasta sitten suurkilpailuihin, mikäli hevosen taso sen mahdollistaa. Tällä olisi heti vaikutus hevosmääriin, varsakauppaan, varsojen huutokauppahintoihin ja uskoon lajin tulevaisuuteen sekä harrastajilla että ammattilaisilla. Tämänkin suunnitelman on ulotuttava vuosien päähän, jotta asiasta voidaan tehdä oikeat johtopäätökset.
Kasvattajaraha on pystyttävä maksamaan vähintään neljä kertaa vuodessa yhteistoiminnassa MMM:n kanssa tai Hippoksen oman puskurirahaston kautta.
4 Helsingin alueen ja Tampereen alueen hevosvaikuttajien sekä Hippoksen on tehtävä nyt kaikki toimenpiteet, jotta nykyisillä paikoilla toiminta jatkuu. Vermoon ja Teivoon tulee rakentaa uusi ravialan urheilutapahtumakeskus, jossa järjestetään hevosten ja ponien ravi- ja ratsastustapahtumat. Keskus on pystyttävä suunnittelemaan kaupunkien, yritysten ja urheilualan toimijoiden kanssa siten, että tapahtumakeskuksessa on toimintaa koko ajan. Kaupat, majoitus, sisäliikunta, ulkoliikunta ja muut toiminnot tulisi voida sijoittaa keskukseen. Vermon osalta on puhuttu kaupungin puistomaisesta alueesta jo pitkään, ja sitä kautta Espoon kaupungin tahtotila tulisi täytettyä. Malli edellyttää ulkopuolista rahoitusta ja lainojen vakuuksia. Ensin tulee rakentaa nämä kaksi keskusta ja sen jälkeen jatkaa keskusten rakentamista muille paikkakunnille. Näiden tapahtumakeskusten rinnalla on oltava maksimissaan 30 minuutin ajomatkan päässä valmennuskeskukset, joissa valmennus tapahtuu. Tämän konseptin malli on rakennettava suomalaisen hevostalouden tarpeista lähtien.
5 Nuorisotoiminta oli edellisellä puheenjohtajakaudellani tärkeässä asemassa, ja samat ajatukset minulla on edelleen valmistautuessani puheenjohtajavaaliin. Nuorella on oltava mahdollisuus tulla mukaan vähäisin kustannuksin ja turvallisesti lajin pariin koko Suomessa. Mittarina tähän on uusien jäsenten saanti mukaan lajiin.
Hippoksen säännöistä päättää yleinen kokous, ja itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että sääntöjä muutetaan ja nuorisojäsen voisi osallistua hallituksen kokouksiin.
Juha Lyyski
1 Ravitalouden merkittävin rahoittaja on hevosenomistaja, joka valmentaa ja kilpailuttaa ravihevosia itse tai käyttää valmennuspalveluja. Omistajien kulut suhteessa 20 miljoonan euron palkintomäärään ovat varovastikin arvioiden 4–5 kertaiset. Hevosen omistamisen ja omistajan arvostus on saatava yhteiskunnassa korkealle tasolle.
Raviurheilun ja sen rahoituksen tulevaisuuden turvaamisen kulmakiviä ovat vastuullisuus, yhteiskuntakelpoisuus ja korkea moraali. Raviurheilu on kansan urheilua ja raviurheilu kuuluu kaikille. Raviurheilun tulee näyttäytyä korkean etiikan ja moraalin vaalijana hevosenpidossa, yhteiskuntasuhteissa ja sisäisessä hallinnossaan niin, että kaikki yhteistyökumppanit, yleisö, alan toimijat ja media toiminnan hyväksyvät. Kaikessa toiminnassa pitää näkyä rakkaus hevoseen. Hevosala on nuorison tai aloittavan yrittäjän näkökulmasta vasta sitten veto- ja pitovoimainen, kun he kokevat toiminnan sääntöjen koskevan kaikkia yhdenvertaisesti.
Raviurheiluun ja hevosalalle ohjataan vuosittain veikkausvoittovaroja valtionavustuksen muodossa noin 40 miljoonaa euroa noin 55–60 miljoonan euron pelikatteesta. Palkintoina jaetaan noin 21 miljoonaa. Maakuntaratojen toimintatuki ravikilpailujen järjestämiseen on noin 10,5 miljoonaa, järjestämiskulujen ollessa noin 15,5 miljoonaa euroa. Investointeihin myönnetään noin 1 miljoona euroa vuodessa. Valtionavustus ei täytä läheskään järjestämiskustannusten täyttä määrää.
Rahoitukseen on löydettävä malli, jolla varmistetaan perusrahoitus ja pystytään tekemään kasvua. Perusrahoitusmalli voi olla nykyisen kaltainen totopelien kautta tuleva rahamäärä niin, että perusrahoitus on noin 40 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi rakennetaan kannustava varainhankinnan malli. Huomiota kiinnitetään yhteisten resurssien (rahan) yhdenvertaiseen jakamiseen ja sisäiseen tehokkuuteen. Maakuntaradat ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, mutta niille on luotava vaurastumisen (terve tase ja hyvä maksuvalmius) mahdollisuudet tulevaisuuden elinvoiman varmistamiseksi.
Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että rahoitusmalli luo varmuutta ja luottamusta alalle tulemiseksi ja alalla pysymiseksi. Pitkäjänteinen toiminta vaatii alan ulkopuolelle näkyvää alan päätöksentekijöiden ja toimijoiden yhtenäisyyttä.
2 Kysymykseen on mahdotonta kevein perustein vastata kyllä tai ei. Asia vaatii perusteellisen selvityksen ja vaikuttavuusarvion, jotta tehtävä päätös on aikaa kestävä. Toistaiseksi mennään yhteistyötä Veikkauksen kanssa kehittäen.
3 Hevoskasvattajan turva on toimiva ravikilpailujärjestelmä, jonka avaintoimijoita ovat ravihevosia kilpailuttavat hevosenomistajat ja raviradat. Ravihevosenomistajat luovat kysyntää kasvatukselle ja siksi heitä tulee pitää kuin kukkaa kämmenellä. Mikään tukijärjestelmä ei voi korvata varsasta saatavaa asiallista hintaa.
Raviradat ovat ravikilpailujen mahdollistajia. Askel koordinoidumpaan ravikilpailujen kehittämiseen on otettu perustamalla ravitalousalueet ja raviratavaliokunta, joiden tehtävänä on yhdenmukaistaa perustekemistä ja kehittämistä. Tällainen organisaatio toimii raviratojen mandaatilla lähellä raviurheilun arkielämää.
Kuten MMM:n työryhmän raportissa kiteytettiin, niin ”ravit sinne missä on hevoset”. Kyse ei ole ravipäivien kokonaismäärästä vaan raviurheilun rakenteen vinoutuman korjaamisesta. Ravipäivien ja palkintorahan osuuksien pitää seurata kilpailevien ja valmennuksessa olevien hevosten alueellista osuutta. Suurkilpailut ovat asia erikseen. Näin varmistetaan vastuullinen omistajien ja valmentajien yhdenvertainen kohtelu ja yrittämisen edellytykset ilman, että palkintorahat jäävät maantielle polttoainekuluina. Raviurheilun rakennetta kuvaavien lukujen valossa se tarkoittaa sitä, että ravipäivät vähenevät osalla ratoja Etelä- ja Länsi-Suomessa ja säästynyt palkintosumma lisätään Lappeenranta – Mikkeli – Jyväskylä – Seinäjoki -akselille ja sen pohjoispuolelle.
Meillä on osaava hevosjalostusliittojen organisaatio lähellä kasvattajia. Olisi hyvä perustaa hevosjalostusliittojen ammattilaisista raviratavaliokunnan kaltainen kasvatusvaliokunta. Sen päätehtävä olisi kehittää uusia toimintamalleja kasvattajien ja kasvatustoiminnan tukemiseksi. Kasvatuksen tukijärjestelmää tulee tarkastella kriittisesti, jotta varmistutaan sen motivoivasta ja ravihevoskantaa ylläpitävästä vaikutuksesta. Nykyinen järjestelmä painottaa kilpailu-uran alkua. Nopea kierto ei ole iskulause, jolla vastuullista raviurheilua ohjataan. Suomalainen ja pohjoismainen raviurheilu tarvitsee kestäviä, aikuisia ja yleisölle tuttuja kilpahevosia kiintotähdikseen.
4 Ravitoiminnan lakkaaminen Vermossa ja/tai Teivossa on ajatuksenakin kammottava! Jos kuitenkin niin onnettomasti sattuisi, niin Teivon ravit hoitaisi Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki ja Vermon ravit Forssa, Riihimäki ja Lahti.
5 Jos se minusta on kiinni niin vaikka heti. Asia vaatii kuitenkin ilmeisesti sääntömuutoksen ja selkeät valintaperusteet. Toisaalta poniraviurheilua koordinoiva ja ohjaava nuorisojäsenistä koostuva hallitus voisi olla myös paikallaan.
Tekstin on kirjoittanut Jari-Pekka Rättyä / Hevosurheilu (julkaistu lehdessä 9.11.2022)