Hevoset, hevosala ja päättäjät kokoontuivat Hevosvaltiopäiville Helsinkiin tiistaina 8. syyskuuta. Päivän puheenvuoroissa nousivat esiin erityisesti hevosalan yhteiskunnallinen merkitys, kotimaisen hevoskasvatuksen tulevaisuus sekä alan rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus.
Hevosvaltiopäivät järjestettiin eduskunnassa ja Kansalaistorilla. Kaikille avoimessa tilaisuudessa Kansalaistorilla kuultiin muun muassa eduskuntaryhmien ja hevosalan keskusjärjestöjen tervehdykset sekä oikeusministeri Leena Meren tervehdys. Paikalla olivat myös Rauhalan hevostilan suomenhevoset, raviponi Vermon ravikoululta sekä ratsupoliisi hevosineen. Tilaisuuden avauksessa valtiosihteeri Päivi Nerg kuvasi edessä olevaa muutosta suureksi murrokseksi, joka on vietävä yhdessä läpi ja jonka siirtymäkausi tulee hoitaa kunnialla. Hän totesi hevossektorin osoittaneen luottamusta hallitukseen ja eduskuntaan.
”Me tulemme osoittamaan, että olemme luottamuksen arvoisia”, Nerg lupasi.
Iltapäivän kutsuvierastilaisuudessa aiheina olivat hevosalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, hevosmatkailu, suomalaisen hevosen tulevaisuus, kotimainen kasvatus, rahapelimarkkinan muutos sekä ratsastuksen merkitys harrastuksena.
Eduskunnan Hevosystävien seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi nosti avauspuheenvuorossaan esiin huolen hevosalan rahoituksen tasosta. Kemppi totesi olevansa pettynyt siihen, että alan rahoitus on jäämässä alle 30 miljoonan euron, ja kertoi tavoitteena olevan tilanteen korjaaminen sekä pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen rahapelimarkkinan muutoksen vaatimalla tavalla. Edustaja Kemppi korosti vahvasti suomenhevosen merkitystä ja yhteisten toimien tärkeyttä rodun elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Kotimaisen hevosen tulevaisuus ratkaistaan nyt
Suomen Hippoksen kehitysjohtaja Minna Mäenpää nosti puheenvuorossaan esiin hevosalan tulevaisuuden kannalta keskeiset kysymykset, ketkä tulevaisuudessa kasvattavat hevosia ja miten varmistetaan omistajuuden kiinnostavuus ja hevosten kysyntä. Kaikkien rotujen osalta varsamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, ja erityisen huolestuttavaa tämä on suomenhevosten osalta. Omistajuuden murros yksittäisistä omistajista kimppaomistamiseen on ollut huomattava, mikä on osaltaan pienentänyt kynnystä lähteä mukaan hevosenomistajaksi.
Kasvattajapaneelissa FWB-kasvattaja Siiri Kyrö, lämminverikasvattaja Markku Punkari sekä suomenhevoskasvattaja ja kansanedustaja Teemu Kinnari keskustelivat kotimaisen kasvatuksen edellytyksistä. Keskustelussa korostuivat uusien palveluiden, kuten tammojen varsotuspalveluiden tarve, suomalaisen kasvatuksen laatu ja hevosten hyvinvointi sekä taloudellinen ennustettavuus.
Kaikki kasvattajat suhtautuivat positiivisesti kasvatustoiminnan tulevaisuuteen, mikäli hevosalan muut raamit ovat kunnossa ja hevosen omistajuuteen on kysyntää. Paneelin lopuksi Siiri Kyrö kannusti kaikkia, niin poliitikkoja kuin alan toimijoitakin, arvostavaan puheeseen hevosista ja hevosalasta. Upea eläin on tämän ansainnut. Sekä Kinnari että Punkari kannustivat striiminkin takaa ihmisiä lähtemään mukaan hevosenomistamisen elämysmatkalle, mikäli siihen tarjoutuu tilaisuus.
Hevosmatkailussa on hyödyntämätöntä potentiaalia
Yrittäjä Kirsi Ilola kuvasi hevosmatkailua ja siinä erityisesti suomenhevosen roolia hyödyntämättömänä helmenä. Hevonen voi olla syy matkustaa tiettyyn paikkaan, mutta sen ympärille on mahdollista rakentaa elämyksiä, tapahtumia, kursseja ja muita palveluita. Kasvun edellytyksenä ovat hänen mukaansa erityisesti palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelu ja yrittäjien yhteistyö. Myös suomenhevonen voi itsessään toimia vetovoimatekijänä ja syynä matkustaa Suomeen, ja tätä tulee lähteä aktiivisesti kehittämään eteenpäin.
Rahapelijärjestelmän muutos tuo hevosalalle mahdollisuuksia, mutta samalla myös rahoitushaasteen
Suomalainen rahapelijärjestelmä muuttuu 1. heinäkuuta 2027, jolloin digitaaliset kasinopelit sekä urheilu- ja hevosvedonlyönti siirtyvät monilupajärjestelmään. The Finnish Gambling Consultantsin hallituksen puheenjohtaja Jari Vähänen arvioi, että kilpailu rahapelimarkkinalla tulee olemaan voimakasta. Elokuun puoliväliin 2026 mennessä lisenssihakemuksia oli jätetty 63, ja kokonaismäärän arvioitiin nousevan noin 80:een.
Hevospelaamisen pelikate on Vähäsen esittämien lukujen mukaan laskenut vuoden 2021 yli 60 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan euroon vuonna 2026. Hän arvioi sen voivan nousta jälleen noin 60 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.
Samalla edessä on kuitenkin siirtymäkausi. Vähäsen arvion mukaan Hippos ATG ei todennäköisesti tuota osinkoa vielä vuonna 2027 ja vuoden 2028 tuottokin jäisi pieneksi. Ensimmäinen mahdollinen merkittävämpi tuottovuosi olisi 2029, jolloin osingot tulisivat Hippokselle keväällä 2030. Vähänen painottikin sitä, että uuden peliyhtiön tuoton kehitys tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.
Hevonen ottaa vastaan jokaisen sellaisena kuin on
Hevosvaltiopäivien viimeisen puheenvuoron käytti hämeenlinnalainen nuori ratsastuksen harrastaja Aada Kähäri. Kähäri kertoi omasta kokemuksestaan, mitä hevoset ja tallielämä on hänelle antanut. Koko ikänsä hevosia harrastaneen Kähärin mukaan hevosten kanssa toimiminen opettaa monipuolisia käytännön taitoja. Talli on paikka, jossa kiireisenkin viikon keskellä saa arkiliikuntaa sekä sopivan tauon arjen kiireen keskellä. Kähäri myös painotti sitä, että talli on ympäristönä tasa-arvoinen paikka, jonne voi mennä juuri sellaisena kuin on. Se mahdollistaa monelle myös irtautumisen sosiaalisen median pyörteistä ja sitä kautta antaa mielelle tärkeää aikaa rauhoittumiseen.
Kansalaisinfon kutsuvierastilaisuuden striimin tallenne on katseltavissa Atleetti ravien YouTube-kanavalla.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Eduskunnan Hevosystävien Seura, Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.