WFFS – Warmblood fragile foal syndrome

Lämminveristen ratsuhevosten populaatiossa ilmenneen geenivirheen osalta Suomen Hippos suosittaa jalostukseen käytettävien oriiden ja tarvittaessa tammojen testaamista.

WFFS – Warmblood fragile foal syndrome

Lämminveristen ratsuhevosten populaatiossa ilmenneen geenivirheen osalta Suomen Hippos suosittaa jalostukseen käytettävien oriiden ja tarvittaessa tammojen testaamista.

WFFS on hevosella kehon kudoksiin vaikuttava sairaus, jonka saanut varsa on lopetettava heti syntymän jälkeen. Osa sairauden saaneista todennäköisesti abortoituu jo tiineysaikana. WFFS on resessiivisesti eli piilevästi periytyvä ominaisuus, mikä tarkoittaa, että yksilö voi olla geenin kantaja, mutta sairaus ei itse yksilössä näy ulospäin. Tärkeää on huomioida, että varsa sairastuu vain, mikäli se saa kyseisen geenin molemmilta vanhemmiltaan.

Hevosilla samankaltaisia oireita aiheuttava sairaus on quarter hevosilla aiemmin todettu HERDA. HERDA ja WFFS aiheuttavat samankaltaisia oireita, mutta niiden taustalla on todettu olevan erilaisia mutaatioita. Saksalaisilla lämminverisillä ratsuhevosilla tehdyssä tutkimuksessa WFFS:n kantajaesiintyvyyden on todettu olevan noin 9-11 %.

Suomen Hippos suosittaa kaikkien jalostuskäytössä olevien ratsuhevosoriiden tutkimista sairauden osalta. Tutkimustulokset tallennetaan Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmään ja ne ovat julkisesti nähtävissä.

Lisenssi geenitutkimukseen on Laboklinin laboratorioilla, joilla on toimipiste myös Suomessa. Laboklinin laboratoriossa on 31.7.2018 saakka testille tarjoushinta noin 35 euroa. Virallisen testituloksen saamiseksi näytteen ottajan tulee olla Suomen Hippoksen virallinen tunnistaja tai eläinlääkäri. Näyte voidaan toimittaa joko veri- tai jouhinäytteenä. Ohjeet ja maksuttomat materiaalit näytteenottoon voi tilata osoitteesta info@laboklin.fi

Sairastumisen todennäköisyyksiä

1. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia

   25 % mahdollisuus saada sairas varsa

   50 % mahdollisuus saada terve, mutta kantajavarsa

   25 % mahdollisuus saada terve, ei kantaja, varsa

    

2. Jos toinen vanhemmista on kantaja

   0 % mahdollisuus saada sairas varsa

   50 % mahdollisuus saada terve varsa, joka on kantaja

   50 % mahdollisuus saada terve varsa, joka ei ole kantaja

Mikäli tammasi on tiineenä oriista, joka on jo todettu kyseisen geenin kantajaksi, kannattaa tamma testauttaa tulevan varsan sairastumismahdollisuuden arvioimiseksi. On kuitenkin muistettava, että mikäli tamma ei itse ole kantaja, riskiä varsan sairastumiseen ei ole. Asialla ei ainakaan toistaiseksi ole todettu kantajahevosten käyttöön.

Suomen Hippos seuraa kansainvälistä tilannetta ja asiaan liittyvää tutkimusta. Asiaa tullaan käsittelemään ratsu- ja ponivaliokunnassa, joka tekee linjaukset sen vaikutuksesta jatkossa oriiden jalostukseen hyväksymiseen.

Lisätietoja:

Minna Mäenpää, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja, p. 040 511 2067