Vixus ja Vixen ovat täsmälleen samasta puusta veistetyt, ne ovat nimittäin täysveljeksiä tamma Xenasta ja viisinkertaisesta ravikuninkaasta Vieskeristä. Hevosten täysveljeys ei ole lainkaan tavatonta, mutta aivan niin usein ei täysveljeksiä nähdään Kuninkuusraveissa suurkilpailuissa. Vixen osallistuu Vermon kuningaskisaan ja Vixus 4-vuotiaiden Pikkuprinssiin.
-Onhan ne olleet molemmat todella hyviä käsitellä. Tästä tammasta tulleet varsat ovat aina halunneet palvella ihmistä, kasvattaja Anna-Kaisa Tenhunen sanoo.
Ja hyvin ovat palvelleet. Vixen osallistuu viikonloppuna kuninkuuskilpailuun Vermossa 2017, samana vuonna, kun pikkuveli Vixus juoksee Pikkuprinssissä samaisissa raviväen suurkarnevaaleissa.
Kantaemä Riitasta lähteneessä emälinjassa kuninkuusravihevoset eivät ole lainkaan tavattomia, sillä tämän emälinjan tuotantoa ovat mm. Tinuri ja Frans.
-Tässä emälinjassa jokainen tamma on periyttänyt hyviä hevosia, Tenhunen sanoo. –Jotenkin on sattunut palaset loksahtamaan kohdilleen tässä. Orivalinnatkin tehdään enimmäkseen fiilispohjalta.
Aina ei kuitenkaan ole kaikki taivaankappaleet olleet kohdalla Xenallekaan. Se loi viimekesäisen varsansa ja se oli vaikea tilanne myös kasvattajalle.
-Sitä ei monikaan ymmärrä millaisia riskejä kasvatuksessa on, kun ei voi koskaan tietää tarkalleen, mitä sieltä ulos tulee. Terveestä varsasta saa aina olla kiitollinen, Tenhunen kertoo. –Viime kesänä Xena toimi keinoemona, kun se loi oman varsansa ja viikko siinä meni, että se alkoi toimia, mutta tämä tamma on ihan uskomaton.
Toinen, ehkä hiukan omituinenkin seikka, joka Xenassa on periyttäjänä ollut, on se, että siitä on tullut seitsemän varsaa ja kaikki ovat oreja.
-Hartaasti ollaan tammaa odoteltu, jos sieltä vaikka ensi kesänä sellainen tulisi. Xena on nyt kantavana Jokivarren Kunkusta, joka nähdään myös Kuninkuusraveissa, Tenhunen kertoo.
-Tänä kesänä tuli varsa Saran Salamasta, joka tehtiin Tapio Perttuselle, Tenhunen kertoo. –Tosi hyvä että tuli tehtyä, kun Saran Salama menehtyi viime talvena, niin kyllähän se olisi jäänyt harmittamaan meitä kaikkia, jos ei olisi tuota varsaa saatu .
Kasvattajan roolista Tenhusella on myös selvä mielipide.
-Minun mielestäni kasvattajan tärkein tehtävä on antaa varsalle mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään, Tenhunen pohtii.
Mitenkäs sitten se kuuluisa jännittäminen omien kasvattien juoksuista?
-Kyllähän se aina jännittää, ihan sama mikä varsa on kyseessä. Jos lakkaa jonain päivänä jännittämästä niin täytyy vaihtaa lajia!
Kun kauppaa käydään neljän päivän ikäisestä varsasta…
… On siinä pakko olla sitä jotakin. Mutta mikä Vixenissä oli niin erikoista, Markus Porokka?
-En osaa oikein sanoa, mutta kiltti se on. Mikään ei koskaan ole sille vaikeaa, Porokka naurahtaa. –Ja Vixen ei ollut tilausvarsa, mutta kun Xena vielä juoksi kilpaa, niin sanoin Anna-Kaisalle, että laittaisi sen Vieskeristä kantavaksi.
Porokka on tuntenut Vixenin kasvattajan kouluajoilta saakka, mutta Vixen on entisestään lähentänyt välejä kasvattajaan.
-Onhan se hienoa, että yhdessä voidaan tiiminä kokea ilot ja surut, Porokka sanoo.
Vaikka Vixen onkin ainoa Xenan varsoista, jota ei ole kasvattaja opettanut, hyvän kasvatuksen merkityksestä Porokalla on silti selvä näkemys.
-Paljon kivempi on opettaa varsaa, jota on hyvin käsitelty alusta saakka, Porokka tuumii. –Vixeniä oli paljon käsitelty ja se on muutenkin hyväluontoinen, niin sen kanssa on ollut ilo toimia. Ori on myös ihanteellinen treenata, pienillä komennoilla toimii.
-Kyllähän tätä tammasukua on osattu jalostaa, Porokka sanoo. –Anna-Kaisan ukkihan sen on tainnut aloittaa.
Mitenkäs sitten mielenkiintoinen pikkuveli, Vixus?
-Kyllä tulee Vixusta seurattua, Porokka sanoo. –Minähän koitin sitä myös ostaa, mutta ei tullut siitä kauppoja. Tämän emälinjan tuotannosta olen kyllä kiinnostunut tulevaisuudessakin.
Vixu siitä piti tulla
-Vixus oli todella viisas jo varsana ja siksi siitä piti tulla nimeltään Vixu. Se ei ikävä kyllä mennyt läpi, niin siitä tuli Vixus, Tenhunen kertaa.
–Kun Vixus oli ihan pieni, Xena lähti pariksi tunniksi oriasemalle ja Vixus päätti, ettei hän tahdo lähteä mukaan. Sinne se jäi rauhassa laitumelle odottelemaan. Kyllä se on ollut aivan äärimmäisen toimiva ihan alusta saakka ja todella helppo opettaa, sanoo Tenhunen.
Ja sellainen se on yhäkin, ainakin valmentajan ja osaomistajan Katja Melkon mukaan.
-Hevonen on todella kiltti hoitaa ja käsitellä, Melkko sanoo. –Kyllä meillä on lapsetkin sitä käsitelleet ja ikinä ei ole ollut ongelmia.
Katja Melkko ja Janne Soronen etsivät aikoinaan suomenhevosta itselleen, rotu kiehtoi eritoten sen takia, että se on pitkäaikainen kilpailija. Vixuksen he ostivat tutussa, pienessä porukassa ja se on osoittautunut mieleiseksi projektiksi.
-Vixuksen me ostimme enimmäkseen sen suvun takia, mutta kyllä se oli hienon näköinenkin jo varsana, Melkko kertoo. –Kyllähän se hyvä kasvatus on kaiken a ja o, se on tärkeä osa huippuhevosen tekoa. Ainoa miinuspuoli, minkä Vixuksesta voi löytää, on se, että se on melko laiska, Melkko nauraa.
Janne Soronen kertoo, että Vixus treenaa yhdessä heidän lämminveristensä kanssa.
-Se treenaa samalla lailla kuin meidän lämminverisetkin, mutta vähän hitaammin. Kilpaa sillä on todella hyvä ajaa, mutta se on ehkä vähän lapsellinen vielä, kun sillä on vielä vähän omia temppuja. Se ei kuitenkaan turhia laukkaile, ja se on todella hyvä.
Vixus palautui Melkon mukaan todella hyvin Kaustiselta ja valmistelu Vermoon on tehty rauhallisesti. Soroselle eturivi Pikkuprinssi –lähdössä on mieleinen ja tähtäimessä siitä on keulapaikka.
Entäpä sitten isoveli Vixen, kiinnostaako sen ura?
-Kiinnostaa tottakai Vixenin ura, Melkko ja Soronen kertovat molemmat. –Kyllä sitä tulee paljonkin seurattua, kun se on tämän täysveli.
