UET:n eläinten hyvinvointikomitea (Animal Health and Welfare Committee) kokoontui 4.–5. syyskuuta Italian Cesenassa. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa geenidopingia ja genomiikkaa, lääkityksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyviä sääntöjä, hevosten hyvinvoinnin seurantaa sekä eri maiden käytäntöjen yhdenmukaistamista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa eurooppalaisen raviurheilun sääntöjä ja valvontaa, joilla vahvistetaan hevosten hyvinvointia.
Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki osallistui Euroopan raviliiton UET:n eläinten hyvinvointikomitean kokoukseen Italian Cesenassa. Kokouksessa tarkasteltiin jäsenmaiden vuonna 2026 tekemiä ja vuodelle 2027 suunnittelemia sääntömuutoksia. Lisäksi keskusteltiin lääkkeisiin ja erilaisiin hoitotoimenpiteisiin liittyvistä käytännöistä, varusteita koskevista linjauksista sekä hevosten hyvinvoinnin valvonnasta kilpailutilanteissa.
Yhteisiä käytäntöjä hevosten hyvinvoinnin varmistamiseksi
Yksi komitean keskeisistä tavoitteista on jäsenmaiden sääntöjen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Yhteiset toimintaperiaatteet ovat erityisen tärkeitä kansainvälisesti kilpailevien hevosten kannalta, jotta hyvinvointiin, lääkityksiin ja valvontaan liittyvät vaatimukset olisivat eri maissa mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia.
Työssä hyödynnetään myös kansainvälisten toimijoiden, kuten IFHA:n (International Federation of Horseracing Authorities) ja EHLSC:n (European Horserace Scientific Liaison Committee), tutkimustietoa ja linjauksia.
Geenidoping ja genomiikka esillä
Cesenan kokouksen ensimmäisiin asiakokonaisuuksiin kuuluivat genetiikka ja genomiikka. Komitealle esiteltiin geenidopingiin liittyvää ajankohtaista tietoa sekä tutkimusta genomiikkaan perustuvista suorituskykyyn ja askellajiin liittyvistä markkereista.
Geenidoping on kilpaurheilussa kiellettyä, ja alan tieteellistä ja teknologista kehitystä seurataan tarkasti myös raviurheilussa.
Lääkityksiä ja hoitotoimenpiteitä koskevia linjauksia tarkasteltiin
Komiteassa käytiin läpi useita lääkityksiin ja hevosten hoitoon liittyviä kokonaisuuksia. Keskustelussa olivat muun muassa bisfosfonaatit, omepratsoli, kobolttisuoloja sisältävät valmisteet ja niiden käyttö.
Lisäksi käsiteltiin UET:n sääntöihin tarvittavista muista mahdollisista muutoksista koskien lääkeaineita. Varusteiden osalta tarkasteltiin eri maiden sääntöjä kielisiteen käytöstä. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva jäsenmaiden nykyisistä käytännöistä ja arvioida, missä asioissa yhteisille linjauksille olisi tarvetta.
Raviurheilun yhteiskunnallinen hyväksyttävyys korostuu
Raviurheilun sosiaalinen lisenssi on ollut keskustelussa jo usean vuoden ajan ja tästä käytiin jälleen monipuolinen ja pitkä keskustelu. Olennaista on, miten laji säilyttää yhteiskunnan luottamuksen ja osoittaa toimivansa vastuullisesti. Jäsenmaiden haasteet ja kehityskohteet ovat erilaisia, mutta yhteinen päämäärä on kaikilla sama eli raviurheilua halutaan kehittää pitäen hevosten hyvinvointi toiminnan lähtökohtana.
Komiteassa korostettiin myös lajin omien sääntöjen noudattamisen merkitystä. Yhteisten sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että hevosten hyvinvointia koskevat vaatimukset toteutuvat käytännössä kaikissa jäsenmaissa.
Kokouksen jälkeen valmistellaan sääntöehdotuksia
Seuraavaksi eläinten hyvinvointikomitea valmistelee pohjaehdotuksen mahdollisista sääntömuutoksista ja niiden aikataulusta UET:n hallitukselle, joka kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa. Varsinaisista sääntömuutoksista hallituksen esityksen mukaisesti päättää vuosittainen UET:n yleiskokous.
Hevosten hyvinvointikomitean puheenjohtajamaa Ranska toimii ehdotusten esittelijänä. Kaikkien ehdotusten ei tarvitse saada täyttä yksimielisyyttä, vaan myös jäsenmaiden enemmistön kannattamia ehdotuksia voidaan viedä eteenpäin.
Pohjoismaiden käytännöt kiinnostavat
Pohjoismaiden toimintatapoja pidetään monilta osin esimerkkeinä hevosten hyvinvoinnin kehittämisessä. Kokouksessa nousi jälleen esiin, miten jäsenmaat ovat vuosi vuodelta kehittäneet omia toimintatapojaan. Suomen toimintatavat saivat kokouksessa jälleen myönteistä huomiota. Erityisesti kilpailuissa tehtävät hevostarkastukset ja niiden nykyaikainen digitaalinen dokumentointi kiinnostavat kansainvälisesti. Suomen käytännöistä on otettu vuosittain mallia myös muissa jäsenmaissa.
Italian palattua takaisin tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön ajotapoihin on puututtu aiempaa aktiivisemmin, ja antidopingtyöhön sekä sen tulevaisuuteen suhtaudutaan vakavasti. Urheiluhevosten hyvinvoinnin valvonta on Italiassa muutama vuosi sitten siirtynyt suoraan maatalousministeriön ohjaukseen.
Maiden välisessä yhteistyössä sääntöjen harmonisoinnin lisäksi isossa roolissa on toimivien käytäntöjen jakaminen.
UET
UET (European Trotting Union) toimii eurooppalaisten raviurheilumaiden yhteistyöjärjestönä. Järjestön hallituksen alaisuudessa toimii eläinten hyvinvointikomitean lisäksi myös hevoskasvatuksen komitea sekä kilpailutoiminnan sääntöihin painottuva tekninen komitea.
UET:n jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteisiin kansainvälisiä ravikilpailuja koskeviin sääntöihin (International Agreement on Trotting Races). Yhteiset säännöt muodostavat vähimmäistason kansainväliselle yhteistyölle, mutta kansallinen lainsäädäntö ja lajiliittojen omat kilpailusäännöt voivat sisältää myös tiukempia vaatimuksia.
Suomella on edustajat jokaisessa komiteassa. Lisäksi Suomen Hippoksen kehitysjohtaja Minna Mäenpää toimii UET:n hallituksen toisena varapuheenjohtajana.
Lisätietoja:
Susanna Mäki
Suomen Hippos ry, asiantuntijaeläinlääkäri
Puh. 040 621 4020