Suomen Hippoksen valtuuskunta kokoontui perjantaina 2.2. ylimääräiseen kokoukseen muodostamaan kannan hevospelaamisen sijoittumisesta joko lisenssi- tai yksinoikeusjärjestelmään. Perusteellisen keskustelun jälkeen valtuuskunta äänesti hallituksen pohjaesityksen mukaisesti lisenssijärjestelmän hevosalan näkökulmasta parhaaksi vaihtoehdoksi hevospeleille, mikäli vaadittavat reunaehdot täyttyvät lainvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Suomen Hippoksen valtuuskunta esittää sisäministeriön asettamalle rahapelilainsäädännön hankkeen ohjausryhmälle hevospelaamisen siirtymistä lisenssi/monilupajärjestelmään. Kanta on ehdollinen sille, että reunaehdot hevosalan kokonaisrahoituksen ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi täyttyvät ja rahapelilainsäädännön valmistelussa otetaan huomioon hevospelaamisen erityispiirteet.
Suomen Hippoksen hallituksen esitti valtuuskunnalle Hippoksen kannaksi lisenssijärjestelmään siirtymistä. Valtuuskunta esitti kokouksessa vastaehdotuksen yksinoikeusjärjestelmän puolesta ja täten valtuuskunta äänesti kokouksessa lisenssi- tai yksinoikeusjärjestelmän väliltä. Äänestyksessä äänet kääntyivät lisenssijärjestelmän puolelle 29–11.
”Uskomme, että lisenssijärjestelmä on paras ratkaisu hevosalalle ja koko yhteiskunnalle, kun se tehdään oikein. Näkemyksemme mukaan hevospelaaminen lisenssimarkkinassa yhdistettynä alan perustoimintojen rahoitukseen on vahvin vaihtoehto rakentaa alaa aktiivisesti omissa käsissä,” kertoi Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo.
Lain valmistelu lisenssimarkkinaan siirtymisestä on vielä kesken, eikä varmuutta kokonaisuudesta ole. Tästä syystä Suomen Hippoksen kannan osana on esitetty myös reunaehdot, jotka tulee ottaa huomioon. Näitä ovat ennen kaikkea hevospelaamisen erityispiirteiden mahdollistaminen kuten kansainvälinen yhteispelaaminen sekä hevospelien markkinoinnin mahdollistaminen sekä verotuksen taso.
”Jos lisenssijärjestelmässä otetaan huomioon hevospelien erityispiirteet ja kun järjestelmästä rakennetaan markkinoinnin ja verotuksen näkökulmasta toimiva, mahdollistaa se alan kannustavan taloudellisen kehittämisen ja toimintamahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Samalla se vähentää valtion rahoituksen tarvetta erityisesti raviurheilun kilpailutoiminnan osalta”, Antti Lehtisalo jatkaa.
Reunaehdot kannalle hallituksen esityksessä olivat seuraavat:
- Digitaalinen ja fyysinen myyntikanava on pidettävä samassa järjestelmässä – myyntikanavia ei voi erottaa, vaikka siirryttäisiin monilupajärjestelmään (vrt. Ranska)
- Kaikkien hevospelien lisenssinhaltijoiden pelit tulisi yhdistää yhteen yhden toimijan hallitsemaan ”pooliin”, jotta ”poolien” likviditeetti säilyy ja siten hevospelien kilpailukyky varmistetaan muita rahapelejä vastaan
- Kansainvälisen yhteispelaamisen (”yhteispoolit”) tulee olla sallittua
- Hevospelaamista tulee voida markkinoida
- Hevospelaamisen vastuullisuusrajat ovat kohtuulliset, hevospelien riskitasojen ollessa muuta pelaamista matalampia
- Monilupajärjestelmän verotuksen ei tule olla kohtuuttoman korkea
- EU-tasolla on pysyttävä varmistamaan, että lisenssimallinen järjestelmä ja valtiontuet voidaan yhdistää Suomen yksityiskohdista rakentuvassa järjestelmässä.
Ennen rahapeliyhteisöjen Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen yhdistymistä hevosala rahoitti oman toimintansa suoraan Suomen Hippoksen omistaman rahapeliyhtiö Fintoton kautta. Yhtiö tuloutti kaikki tuottonsa hevosalan rahoittamiseen. Rahapeliyhteisöjen yhdistyminen vuonna 2016 katkaisi raviurheilun ja hevospelaamisen suoran yhteyden hevosalan rahoittamiseen. Vuodesta 2024 alkaen hevosalan rahoitus on osa valtion yleiskatteellisia budjettivaroja. Lisenssimarkkinassa Suomen Hippoksen näkökulmasta toimivin ratkaisu olisi perustaa yhteisyritys Suomen Hippoksen ja pohjoismaisen rahapelitoimijan kanssa.
”Toimiminen yhteisyrityksen kautta lisenssimarkkinassa antaa meille mahdollisuuden kehittää urheilua omista lähtökohdistamme. Hevosurheilun näkökulmasta esimerkiksi hevosten hyvinvointiin liittyvät toimet ja raviurheilun harrastamisen monipuolisuuden ja vetovoiman rakentaminen ovat aivan olennaisia asioita, joiden kehittäminen alaan sitoutuvassa rahapeliyhtiössä voi olla kokonaisvaltaisempaa”, jatkaa Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää.
Mikäli nyt esitetyt reunaehdot eivät tule täyttymään valmistelun edetessä, on Hippoksen hallituksella oikeus tarkentaa valtuuskunnan kannanottoa ennen lopullista poliittista päätöstä.
”Jo yli vuoden jatkuneiden neuvotteluiden osalta on todettava, että on hienoa, että raviurheilu ja hevospelaaminen kiinnostavat ja alalla on vetovoimaa. Hevosala on yhteiskunnallisesti merkittävä elinkeino, joka tuo laajasti positiivista taloudellista ja sosiaalista vaikuttavuutta yhteiskuntaan. Meille muutoksessa on kyse jo yli sata vuotta vanhasta suomalaisesta elävästä hevoskulttuurista ja yhteistyöstä hevosen kanssa, ei vain vedonlyönnistä”, Mäenpää jatkaa.
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi Pekka Kaikkonen
Kokouksessa valtuuskunta valitsi lisäksi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudelle 2024–2026. Ehdokkaista puheenjohtajaksi oli Olavi Haanketo sekä Pekka Kaikkonen. Suljetussa sähköisessä äänestyksessä puheenjohtajaksi äänestettiin Pekka Kaikkonen. Varapuheenjohtajaksi äänestettiin Mikko Salminen.
Suomen Hippoksen valtuuskunnan puolesta, toimivat lisätietojen antajina
Puheenjohtaja Antti Lehtisalo, p. 040 521 8243, antti.lehtisalo@hippos.fi
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää, p. 040 511 2067, minna.maenpaa@hippos.fi