Kesäkuun alusta alkaen kaikki raveihin osallistuneet valmentajat ja ohjastajat ovat voineet antaa verkossa palautetta radan kunnosta. Uusi työkalu on suunniteltu yhdessä raviratojen hoidosta vastaavien ratamestareiden kanssa.
“Palaute antaa ratamestareille tietoa radan kunnosta kilpailijoiden näkökulmasta. Sen perusteella pystymme tarvittaessa muuttamaan toimintatapoja radanhoidossa ennen tulevia kilpailupäiviä”, kertoo Vermo Areenan ratamestarina sekä Hippoksen pääratamestarina työskentelevä Juha Keskimaunu.
Radan kunnon arviointilomake aukeaa kilpailupäivän jälkeen Hippoksen Oma Talli -järjestelmään. Lomake on avoinna vuorokauden ja vastaaminen vie noin pari minuuttia. Lomakkeella voi arvioida muun muassa radan kovuutta, kosteutta ja karkeutta. Lisäksi kilpailijat voivat antaa olosuhteille yleisarvosanan ja kirjoittaa omia ehdotuksiaan tai muuta avointa palautetta.
Jos vähintään 20 kilpailijaa antaa palautetta, julkaistaan kooste Heppa-järjestelmässä kilpailupäivän tulosten kohdalla.
Tavoitteena tasapuoliset ja turvalliset olosuhteet ympäri Suomen
Arviointilomakkeen kautta kerätty palaute koostetaan ja välitetään eteenpäin ratamestareille, raviradalle sekä Hippokselle. Kerätystä datasta voidaan muodostaa rata- ja vuodenaikakohtaisia raportteja, jotka kertovat ratojen kunnon kokonaistilanteesta. Tulevaisuudessa kerättyä tietoa on mahdollista käyttää myös yhtenä mittarina raviratojen toiminnan laatua arvioitaessa.
“Toivon, että radan kuntoa arvioidaan uuden työkalun avulla ahkerasti. Radan kunnolla on tärkeä merkitys hevosen hyvinvoinnille jalkaterveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Saamme tämän avulla tärkeää tietoa, jonka avulla ratoja voidaan kehittää entistäkin hevosystävällisempään suuntaan”, Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki perustelee.
Ratamestarit ovat radan huollon asiantuntijoita, joiden pääasiallinen tehtävä on huolehtia hyvistä ja turvallisista treeni- ja kilpailuolosuhteista vuodenaikaan ja säähän katsomatta. Kilpailupäivänä eläinlääkärit valvovat olosuhteita erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja voivat tarvittaessa tehdä päätöksen siitä, kilpaillaanko radalla lainkaan. Tulevaisuudessa myös kilpailijoiden asiantuntemusta ja kokemuksia pystytään hyödyntämään entistä laajemmin.
“Radanhoito kokonaisuudessaan tähtää hyvinvoivaan hevoseen”, Keskimaunu tiivistää.
Ratamestarit tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä
Viime vuosina ratamestarit ympäri Suomen ovat tiivistäneet yhteistyötä, jakaneet kokemuksia ja kouluttautuneet yhdessä. Kilpailijoiden antaman palautteen myötä ratamestarit saavat nyt uusia työkaluja, joilla kilpailuolosuhteita voidaan kehittää entistä tasapuolisempaan suuntaan. Ongelmatilanteissa ja erityisesti kelirikkoaikaan palautetta annetaan herkästi, mutta kokonaiskuvan muodostumisen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan myös onnistumisista.
Pääratamestarina Keskimaunu auttaa muita ratamestareita onnistumaan työssään: “Tarkoitus on kerätä ratamestarien tietotaitoa yhteen, ja tuoda kaikki hyväksi todetut toimintatavat kaikkien käyttöön. Keleihin ei voi kukaan vaikuttaa, mutta pyritään hahmottamaan jokaisen radan ongelmakohdat erilaisten säiden varalta.” Jatkossa tärkeä osa yhteistyötä on kilpailijoilta saadun palautteen käsitteleminen yhdessä ratamestareiden kanssa.