Hyppää sisältöön

Laatuarvostelufinalistien sukutauluissa näkyy monipuolisuus ja kotimainen laatu

Laatuarvostelufinaali kokoaa jälleen samalle viivalle parhaat kotimaiset nuoret hevoset, mutta miltä näyttävät niiden sukutaulut? Voiko laadun päätellä polveutumisesta, takaako huippuoriin kertaaminen sukutaulussa suorituskyvyn – ja mitä merkitystä on sukukatokertoimella? Heila-jalostusjärjestelmästä löytyy runsaasti tietoa ja työkaluja myös ratsuhevosten jalostusvalintoihin.

Kyrö Hot Sway voitti askellajihevosten Laatuarvostelun 2019, mutta miltä näyttää esimerkiksi ruunan sukukatokerroin? Vastaus löytyy Heilasta! Kuva: Pirje Fager-Pintilä


”Laatuarvosteluosallistujien kohdalla huomiota herättävää on jalostusoriiden monipuolinen käyttö ja runsas perinnöllinen vaihtelu tammojen osalta. Mikään isä tai emänisä ei dominoi listalla, vaan eri nimiä on ilahduttavan paljon. Tämä kertoo siitä, että kasvattajat tekevät itse jalostusvalintansa ajatellen nimenomaan oriin sopivuutta omalle tammalle, mikä on jalostusvalinnoissa olennaista”, summaa Suomen Hippoksen jalostusinformaatikko Susanna Back silmäillessään tämänvuotisen Laatuarvostelun finalistien sukutauluja. Työkaluna sukujen analysointiin toimii Heila-jalostusjärjestelmä.

 

Heila-järjestelmässä voi tutkia yksilön polveutumista sekä etsiä tarkempia tietoja hevosen suvusta ja jalostusarvosta. Järjestelmässä on mahdollista tehdä testiparituksia haluttujen yksilöiden kesken, määritellä oriille lajikohtaisia kriteereitä ja saada toiveiden mukainen listaus sopivista yksilöistä. Heila näyttää myös jokaisen yksilön sukusiitosprosentin (sukusiitosaste), joka on todennäköisyys sille, että yksilön satunnaisesti valitun geenin eri muodot eli alleelit ovat peräisin samalta esivanhemmalta. Heilassa sukusiitosprosentit on laskettu hyödyntäen yksilön kaikkea järjestelmässä olevaa sukudataa sekä lähimmän viiden sukupolven perusteella. Erottelu on havainnollistava, sillä yleensä tarkastellussa neljässä tai viidessä sukupolvessa yhteisten esivanhempien määrä voi olla hyvinkin maltillinen, mutta taaempana sukupuussa määrä voi kertautua merkittävästi. Ja koska yksilöiden merkitys puolittuu jokaisessa sukupolvessa, on lähimpien yksilöiden vaikutus aina merkittävin ja ns. vaarallisin: on eri asia, kertautuuko yhteinen vanhempi yksilön suvussa esimerkiksi kolmannessa polvessa vai 10. polvessa.

 

”Esimerkiksi Laatuarvostelufinalistien sukusiitosprosentit ovat hyvin maltillisia, pääasiassa alle kaksi prosenttia. Huomioitavaa tässä on, että isoilla kansainvälisillä roduilla, kuten esimerkiksi eri maiden lämminverisillä ratsuhevosilla, kohonneet sukusiitosprosentit eivät ole niin iso ongelma kuin monilla pienillä ja suljetuilla roduilla”, Back kertoo.

 

 

Kertaus on opintojen äiti vai miten se nyt menikään?

 

Finalistien sukutauluissa kertauksia, jossa sama esivanhempi esiintyy neljännessä polvessa isän ja emän puolella (4+4) on tehty useimmiten, näitä kertauksia on esimerkiksi Akzent II, Donnerhall, Darco, Contender, Weltmeyer ja Landgraf I. Eniten on kerrattuja ovat Donnerhall, Ladykiller ja Ramiro Z.

 

”Kertauksia on käytetty viisaasti ja järkevästi. Kertauksissa nousevat esille kansainvälisesti merkittävät periyttäjät, jotka ovat tuttuja nimiä menestyneiden suoritushevosten takana”, Susanna Back havainnoi.

 

Laatuarvostelufinalistien sukutaulujen orivalinnat kertovat siitä, että valinnanvaraa on, ja siitä että kotimaiset kasvattajat voivat ja haluavat käyttää myös parhaita kansainvälisiä oriita. Myös kotimaassa on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyistä orimateriaalia. Ludwig Von Bayern neljällä ja Diamant De Plaisir kolmella jälkeläisellä ovat listan käytetyimmät isäoriit.


Ludwig von Bayern. Kuva: Sammaliston Talli

 ”Suomeen on viime vuosina tuotu laadukkaita ratsuhevosoriita ja nämä ovat tuottaneet hienoa tulosta. Kotimaiseen ratsuhevosjalostukseen kannattaa todella panostaa, ja laadun osalta tähtäin voidaan asettaa korkealle”, Back rohkaisee.

 

Sukusiitosprosenttien lisäksi Heila näyttää yksilöiden sukukatokertoimet, jotka kertovat suvun monipuolisuudesta hieman eri näkökulmasta kuin sukusiitosprosentti. Sukukatokerroin on todellisten ja mahdollisten esivanhempien suhde. Esimerkiksi viidessä sukupolvessa on 62 mahdollista erilaista esivanhempaa ja sukukatokerroin näyttää kuinka moni näistä yksilöistä on eriä, eli kuinka paljon samoja esivanhempia esiintyy. Jos sukukatokerroin on korkea (= lähellä 100), se kertoo, että jalostusvalinnoissa ei ole tehty merkittäviä kertauksia ja suvun perinnöllinen vaihtelu (geenien monipuolisuus) on säilynyt hyvin.

 

”Laatuarvostelufinalistien sukukatokertoimet ovat melko korkeita, lähes poikkeuksetta yli 95 prosenttia. Tässä joukossa edes 100 % sukukatokerroin ei ole poikkeus.”

 

 

Täsmätyökaluja ratsuhevosjalostukseen

 

Ratsuhevosjalostusta ajatellen erityisen hyödyllinen on Heilan laskema täysiveriprosentti. Heila näyttää yksilöiden täysiveriprosentin laskettuna viiden lähimmän sukupolven ja kaiken Heppa-järjestelmässä olevan sukutiedon pohjalta.

 

”Mukana olevilla hevosilla lukemat ovat noin 20 prosenttia koko suvun perusteella laskettuna, mutta jopa 30–40 prosentin lukemiin päästään. Korkeimmillaan täysiveriprosentti on lähes 50 % (Roger Rabbit).”

Perinnölliseen monimuotoisuuteen on tärkeä kiinnittää hevosjalostuksessa huomiota, sillä minkä tahansa jalostettavan ominaisuuden kehittyminen vaatii rodulta perinnöllistä monimuotoisuutta. Yksilöiden sukusiitosasteet ja sitä kautta koko rodun sukulaisuus eivät voi nousta jatkuvasti ilman, että sillä on vaikutusta rodun elinvoimaan ja lopulta myös heikentävällä tavalla suorituskykyominnaisuuksiin.

”Laatuarvosteluosallistujien sukusiitosprosenttien perusteella tilanne näyttää kuitenkin valoisalta. Samoin huomionarvoista on, että muutamalla tammalla on jo omia jälkeläisiä. Lyhyt sukupolvien välinen aika tehostaa perinnöllistä edistymistä, eli nuorten yksilöiden siitoskäyttö vie jalostustavoitteita tehokkaasti eteenpäin”, Back selventää. ”Nuorten tammojen kohdalla astuttamista suunnitellessa tärkeintä on luonnollisesti muistaa eettisyys, fysiologia ja yksilölliset erot – se, että tamma on tarpeeksi kehittynyt.” Nuorten tammojen jalostuskäytön näkökulmasta onkin hyvä, että varsonut tamma voi osallistua laatuarvosteluun 5-vuotiaana.

Laatuarvostelun kaltaisissa tilaisuuksissa on erinomainen tilaisuus verrata samaikäisiä ja samassa koulutusvaiheessa olevia nuoria hevosia toisiinsa. Suorituskykyyn vaikuttaa perimän lisäksi joukoittain muita asioita, joista osaan on mahdollista vaikuttaa, toisiin ei niinkään. Hevosjalostus on aina vahvan tietotaidon ja sattuman yhdistelmää.

 

”Hyödyntämällä kaikki mahdollinen informaatio ja työkalut jalostusvalintoja tehdessä maksimoimme kuitenkin onnistumisen todennäköisyyden. Näitä laadukkaita tuloksia näemme mm. Laatuarvostelussa”, Susanna Back summaa.





Kyvyt Esiin presented by Remeo - ja Laatuarvostelu-finaalit 24.–25.10.2020:

Laatuarvostelu on FWB-yhdistyksen ja Suomen Hippoksen järjestämä vuosittainen laatukilpailu 4-vuotiaille lämminverisille ratsuhevosille, sekä varsoneille 5-vuotiaille lämminverisille ratsutammoille. Kyvyt Esiin presented by Remeo -tilaisuudet ovat avoimet kaikille 2–3 vuotiaille puoli- ja täysverisille ratsuhevosille sekä ratsuponeille. Ratsastuskeskus Ainossa järjestettävässä tapahtumassa noudatetaan viranomaisten suosituksia koronaan liittyen. Tapahtuma järjestetään ilman yleisöä. Esteosuudet hypätään lauantaina 24.10 ja askellajihevoset esiintyvät sunnuntaina 25.10. Lisätietoja tapahtumasta Suomen FWB-yhdistyksen sivuilta.