Suomen Hippoksessa ja hevosalan eri sidosryhmissä on noussut huoli siitä että, raviurheilun harrastajavalmentajien, hevosen omistajien ja ‐kasvattajien määrä on viime vuosina vähentynyt. Tuore kyselytutkimus valottaa aihetta ja antaa työkaluja alan kehitystyölle.
”Jotta varmistamme hevosalan elinvoimaisuuden tulevaisuudessakin, tarvitsemme alan kehityksen takaamiseksi myös tutkimustietoa”, summaa tutkimuksen tilaajan roolissa Suomen Hippoksen vt. toimitusjohtaja, jalostusjohtaja Minna Mäenpää. ”Raviurheilulla ja hevosalalla on selkeästi myös yhteiskunnallista merkitystä: Suomessa on tilastojen mukaan noin 16 000 tallia, ja hevosala työllistää yli 15 000 henkilöä.”
Raviurheilun kyselytutkimuksessa kerättiin taustaa syille, jotka ovat johtaneet harrastamisen lopettamiseen. Kohderyhmäksi valittiin vuosien 2000–2017 välisenä aikana aktiivisen raviurheilun harrastamisen jollain osa-alueella tai kaikilla osa-alueilla lopettaneita hevosenomistajia, kasvattajia sekä harrastajavalmentajia. Tutkimukseen vastanneita oli yhteensä reilu tuhat. Informantit seulottiin Hippoksen Heppa-järjestelmästä.
Tutkimustuloksissa lopettamispäätökseen johtaneista syistä nousivat esille muun muassa harrastuskustannusten kasvaminen, kuten erilaiset lisenssi- ja pääsymaksut sekä eläinlääkinnän kulut. Myös muutokset raviurheilun harrastamisessa, kilpailutoiminnan ja hevosenpidon säädöksissä, muutokset palkintotasossa, terveydelliset ja taloudelliset syyt sekä arvostuksen puute mainittiin syinä lopettamiseen.
”Vastauksissa kuului päällimmäisenä harrastajien itsensä suuri arvostus hevosta ja hevosen hyvinvointia sekä hevosenomistajuutta, kasvattajana ja harrastajavalmentajana toimimista kohtaan. Nämä ovat osaltaan raviurheilun harrastamisen jatkuvuuden kannalta tärkeimpiä tulevaisuuden kasvutekijöitä”, kertovat tutkimuksen tekijät Helena Hyvämäki-Mäenpää ja Raija Virta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa toimenpiteitä, joilla raviurheilun harrastaminen aloitettaisiin uudelleen. Keskeisimmiksi kehitystoimiksi haastateltavien näkökulmasta nousivat omistajien sekä kasvattajien nykyistä parempi huomioiminen, arvostaminen sekä näkyvyys. Omistajuuteen ja harrastamiseen liittyviä maksuja pitäisi pyrkiä karsimaan ja palkintotasoa nostamaan. Tukijärjestelmää tulisi kehittää niin kilpailu- kuin kasvatustoiminnassa. Kotimaisen kasvatuksen toivotaan saavan lisää arvostusta ja tukea koulutuksen myötä, varsarahan palauttaminen ja kasvattajien huomioiminen ravitapahtumissa koettiin tärkeänä.
”Kyselyn vastaukset kehittämistarpeista tukevat monia Hippoksessa jo tehtyjä linjauksia”, painottaa vt. toimitusjohtaja Minna Mäenpää. ”Moni harrastajien kaipaama asia on Hippoksen tämän päivän toiminnoissa nostettu keskiöön: hevosten taustajoukkojen merkitys huomioidaan kilpailutoiminnassa, palkintotaso on tänä päivänä korkeampi kuin koskaan ja hevosen omistamisen vetovoimaisuuden eteen tehdään paljon työtä.”
Tutkimusmateriaalia kertyi merkittävä määrä. Harrastamisen jatkuvuus ja tulevaisuuden kasvutekijät raviurheilussa -opinnäytetyössä tullaan analysoimaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten harrastamisen jatkuvuutta sekä kartoitetaan toimenpiteitä kokonaisuutena raviurheilun harrastus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyön on tavoitteena valmistua syksyllä 2020.
Raportti_Suomen Hippos -Raviurheilun kyselytutkimus (pdf) (533.9 KB)
Lisätietoja:
Helena Hyvämäki‐Mäenpää
yhteisöpedagogiopiskelija (YAMK)
Kaakkois‐Suomen ammattikorkeakoulu
nuoriso- ja koulutustoiminnan koordinaattori
Suomen Hippos ry
helena.hyvamaki-maenpaa@hippos
040 6464 609
Raija Virta
yhteisöpedagogi opiskelija (YAMK)
Kaakkois‐Suomen ammattikorkeakoulu
koulutuspäällikkö
Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
raija.virta@luksia.fi
050 466 0669
Minna Mäenpää
Suomen Hippos ry
vt. toimitusjohtaja, jalostusjohtaja
020 760 5250