Jalostuspäivät päättyivät tänään perjantaina Vermon raviradalla teemalla lämminverinen ravihevonen. Päivän pääesiintyjinä kuultiin Ruotsin jalostusjohtaja Christina Olssonin ja jalostusasiantuntija Anders Järnerotin ajatuksia Ruotsin ja Norjan hevosjalostuksen tilanteesta.
Päivän ensimmäinen luento oli Anna Karhilan kyselytutkimuksen tuloksia aiheesta ennakkomaksullisten kilpailujen kehittäminen. Kyselyssä nousi erityisesti esille 4-vuotiaiden suomenhevostammojen kilpailumahdollisuudet ja lisäpalkintojen kohdentaminen kasvattajakilpailuiden karsintalähtöihin. Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo piti tutkimuksen tuloksia erittäin mielenkiintoisina ja totesi asioiden vaativan toimenpiteitä, jotka kuitenkin tulee suunnitella tarkkaan.
Karhilan tutkimuksessa nousi esiin myös ennakkomaksullisista kilpailuista tiedottaminen sekä laskujen ajankohta. Maksujen suhteen toivottiin aikataulutusta, jossa useamman kilpailun laskujen eräpäivät eivät osuisi samaan ajankohtaan ja että laskuja voisi maksaa Heppa-järjestelmän kautta. Useammassa kohdassa mainittiin toive ikäluokkalähtöihin maksettujen hevosten listaaminen Hippoksen sivuille tai Heppa-järjestelmään. Näin olisi helppo tarkistaa, mitkä varsat ovat maksettu mihinkin ikäluokkakilpailuun.
Norjalaisen jalostuksen menestyksestä puhui jalostusasiantuntija Anders Järnerot. Myös norjalaisessa kilpailukalenterissa Järnerot painotti tammoille tarjottujen lähtöjen määrää.
- Hyvä jalostus lähtee hyvistä tammoista ja tammoille on tärkeää tarjota kilpailumahdollisuuksia. Tähän on Norjassa viime vuosina panostettu ja todettu onnistuneeksi ratkaisuksi. Samoin kuin siitostammojen tuominen USA:sta ja Ruotsista on yksi menestyksen syistä. Norjalaisen jalostuksen nousun kulmakiviä laadukkaiden tammojen lisäksi ovat kansainvälinen menestys, kasvattajien koulutus, huutokauppahintojen nousu, median huomio, nuorison mukana olo ja kansainvälinen yhteistyö, Järnerot kiteytti.
Haasteena Norjassa on kylmäverisen ravihevosen tilanne, jossa kärkioriiden määrä on suppea ja se aiheuttaa riskin sukusiitokselle. Sama ongelma on myös Ruotsin kylmäverijalostuksessa. Ruotsin ravihevosjalostuksen kehittämisestä ja tulevaisuudesta puhui jalostusjohtaja Christina Olsson.
- Ruotsissa ja Norjassa emme hyväksy lainkaan irtopaloja kylmäverisillä. Se on pitänyt rodun terveenä, mutta haasteena on sukujen kapeneminen. Vaikka toki lämminverisen ravihevosen sukusiitos on merkittävästi suurempi kuin kylmäverisen. Lämminverisen jalostuksessa nähtiin viime vuonna positiivinen muutos, kun Ruotsissa syntyneitä oriita käytettiin paljon ranskalaisten oriiden sijaan.
Olsson jatkoi paneelikeskustelussa kilpailukykyisestä pohjoismaisesta lämminveriravurista. Keskustelussa mukana olivat myös Anders Järnerot ja Martti Ala-Seppälä. Yhteenvetona panelistit olivat samaa mieltä siitä, että jalostukseen tarvitaan lisää hyviä emätammoja ja että kilpailuihin tarvitaan paremmat palkinnot, jotta hevosten kasvattaminen on kannattavaa. Lisäksi tulisi muistaa pehmeät arvot ja huomioida hevosen kasvattajia ja omistajia enemmän. Kaikissa maissa on ollut useamman vuoden ajan käytössä lämminverioriiden tuoteselostemalli. Nämä tulokset vaativat nyt analysointia, jotta tiedetään mihin suuntaan järjestelmää tulee kehittää. Pohjoismainen yhteistyö sai vahvan kannatuksen kaikilta panelisteilta, sillä jokainen Pohjoismaa hyötyy toisen menestyksestä kasvatuksessa ja raviurheilussa.
Jalostuspäivien päätöspäivässä oli yhteensä 120 kuulijaa.
