Eilen sunnuntaina uutisoitiin kaksi murheellista tapausta Jämsän raviradalta. Lämminveriravuri Steely Stride loukkasi jalkansa lähdössä 5 vakavasti ja eläinlääkärin ja omistajan päätöksellä se lopetettiin tämän jälkeen varikolla eläinsuojelullisista syistä. Omistajalta on saatu lupa lopetuspäätöksen julkaisemiseksi. Tämän lisäksi suomenhevonen Huisi Hippu menehtyi kilpailussa lähdön 7 jälkeen. Aiemmin tänä vuonna menehtyi ravilähdössä lisäksi yksi hevonen Lahdessa ja yksi Teivossa.
Poikkeuksellinen tapahtuma on järkyttänyt monia raviurheilun seuraajia. Hippoksen raviurheilujohtaja muistuttaa, että niin raskaita kuin tilanteet ovatkin, nyt toistuneissa tilanteissa kyse on sattumasta.
”Alkuvuoden aikana menehtymisiä on nyt sattunut useampi. Jokainen tällainen tapaus on raskas kyseisen hevosen taustajoukoille sekä tilanteessa toimivalle henkilökunnalle ja raveja seuraavalle yleisölle. Viime vuosien tilastojen pohjalta Suomessa menehtyy ravikilpailuissa vuosittain 0–6 hevosta ja kilpailusuorituksia on vuosittain lähes 45 000”, ravikilpailujohtaja Arto Hytönen kertoo.
Kaikki ravien aikana menehtyneet hevoset lähetetään aina ruumiinavaukseen kuolinsyyn selvittämiseksi, ja niistä otetaan lääkeainetestinäyte. Lääkeaineiden osalta laboratoriotulosten valmistumisessa menee muutama viikko, mutta kuolinsyystä raportti saadaan vasta useiden kuukausien kuluttua. Ruumiinavaus suoritetaan heti, mutta raportti saadaan vasta, kun kaikki kudosnäytteet on tutkittu. Esimerkiksi aikaisemmin tänä vuonna raveissa menehtyneiden hevosen osalta raporttia ei vielä ole saatavilla.
Aikaisempien vuosien tilastojen ja tutkimuksen pohjalta äkkikuolemia voidaan kommentoida yleisellä tasolla.
”Lähes poikkeuksetta tapauksissa, joissa hevonen menehtyy kesken kilpailusuorituksen, on kyse äkillisestä sydämen pettämisestä, johon ei löydy altistavia tekijöitä, kuten tulehdusta tai rakenteellisia poikkeamia, eikä yhteyttä lääkeaineisiin. Löydökset viittaavat siihen, että sydän pysähtyy sähköisen johtumishäiriön seurauksena. Johtumishäiriössä sydämen normaalissa sähkösignaalin kulussa eri rakenteita pitkin tulee katkos, joka aiheuttaa välittömän rytmihäiriön, joka pysäyttää sydämen, vaikka lähtökohtaisesti kilpahevoset ovat terveitä sydämeltään”, Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari kertoo.
“Myös raviurheilussa esiintyy rasitusvammoja ja loukkaantumisia. Useimmiten hevoset viedään tällöin eläinlääkärin tutkittavaksi ja ne saavat toipua rauhassa ennen seuraavaa kilpailua. On myös mahdollista, että hevonen siirtyy kevyempään käyttöön tai siitokseen.”
“Kilpailutilanteessa vakavasti loukkaantuneet hevoset, jotka on ollut pakko lopettaa eläinsuojelullisista syistä, tilastoidaan Hippokseen, mutta hevosen terveystietojen julkaisu on aina omistajan päätös”, Junkkari jatkaa.
Jokaisissa ravikilpailussa on paikalla eläinlääkäri, joka yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa valvoo hevosten kilpailukuntoisuutta verryttelyssä ja kilpailussa. Hänen johdollaan hevosille tehdään myös hyvinvointitarkastuksia ennen ja jälkeen lähdön. Eläinlääkäri antaa lisäksi neuvontaa kilpailijoille ja hänellä on myös oikeus tarvittaessa poistaa hevonen lähdöstä. Jokaisesta ravitapahtumasta otetaan myös yksi tai useampi lääkeainetesti. Viime vuonna hyvinvointitarkastuksia tehtiin yli 2 000.
“Hevosten valmentajat tekevät erittäin paljon työtä yksilöllisen valmennuksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta, jotta loukkaantumisilta vältyttäisiin. Esimerkiksi muutos käyttäytymisessä herättää jo valmentajan huolen siitä, onko kaikki kunnossa. Kilpailemaan lähdetään vain, kun hevonen on terve. Kaikkea ei kuitenkaan huolellisinkaan ihminen pysty ennakoimaan, etenkään tällaisia vakaviin loukkaantumisiin tai jopa menehtymiseen johtavia tapauksia.”
Tutkimuksissa ei ole löytynyt altistavia tekijöitä
Ravihevosten kuolinsyitä on myös tutkittu tarkemmin Pohjoismaissa. Suomalaishevosten kuolinsyyt ovat yhteneväisiä Ruotsin ja Norjan kanssa.
”Vuoden 2022 alussa julkaistiin tutkimusartikkeli* koskien ravikilpailussa sattuneita hevosten kuolemantapauksia Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimusaineistona käytettiin ravilähtöjen aikana tai juuri niiden jälkeen kuolleiden tai lopetettujen hevosten ruumiinavausraportteja vuosilta 2014‒2019. Aineistossa oli 38 lämminveriravuria sekä 10 kylmäveriravuria. Tutkimuksen mukaan yleisin kuolinsyy oli verenkierron äkillinen häiriötila johtuen sydämen akuutista vajaatoiminnasta”, Junkkari kertoo.
Sydänperäisen äkkikuoleman syytä ei ole pystytty osoittamaan.
”On edelleen mysteeri, miksi näitä tapahtuu. Nykyhetken tutkimusmenetelmillä ei ole pystytty osoittamaan mitään sellaista esimerkiksi harjoitteluvastukseen liittyvää syytä, joka johtaisi tähän, eikä tällä hetkellä ole olemassa sellaista sydäntutkimusta, jolla tällaista pystyisi hevosesta ennakoimaan. Myöskään joskus keskusteluissa esiin nousevien rokotteiden osalta ei ole löytynyt mitään syy-seuraussuhdetta äkkikuolemiin.”
Suomalaisessa tapaustutkimuksessa** tutkittiin 61 hevosen kuolemansyitä vuosilta 2002–2017. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko geneettisillä muutoksilla ja kohonneella sukusiitoskertoimella yhteyttä äkillisiin sydänperäisiin kuolemiin. Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä eroja hevosten sukusiitoskertoimissa tai uratuloissa verrattuna saman ajanjakson muihin kilpailijoihin.
Junkkari näkisi aiheen jatkotutkimuksen arvokkaana ja toivoo, että sen avulla joskus saataisiin selville syitä ja tutkimusmenetelmiä, joiden avulla kuolemantapauksia olisi mahdollista estää. Yksittäiset ruumiinavauslausunnot käydään läpi hevosten taustajoukkojen kanssa ja niistä tiedotetaan erikseen, mikäli se taustajoukkojen puolesta sopii.
”Hevosen menettäminen äkillisesti on taustajoukoille musertavaa. On tärkeää saada keskustella tapahtuneesta ja löydöksistä sekä tuoda esiin olemassa olevaa tietoa siitä, että tilannetta ei olisi voitu millään tavalla ennakoida. Kun nuori ja hyväkuntoinen hevonen menehtyy äkillisesti, kyse on lähtökohtaisesti poikkeustapauksesta ja huonosta tuurista.”
Lisätietoja:
Asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari, reija.junkkari@hippos.fi tai p. 040 3540338
Ravikilpailujohtaja Arto Hytönen, arto.hytonen@hippos.fi tai p. 040 730 008
* https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35060194/
** https://helda.helsinki.fi/items/f620e5e6-0d2d-4f84-ab86-3e1dae6866b9