Hevostalous tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia kunnissa ja kaupungeissa. Toimiala elävöittää maaseutua ja työllistää yli 15 000 henkilöä. Välilliset vaikutukset ovat moninkertaiset muun muassa rehu-, rakentamis- ja varustekaupan kautta. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 milj. euron kokonaisvaikutus lähiseudulle.
Hevoset ovat keskittyneet kasvukeskusten lähettyville ja kunnallisella päätöksenteolla on merkittävä rooli hevoselinkeinon ja harrastusmahdollisuuksien turvaajana. Ratsastusta harrastaa 170 000 ja raviurheilua seuraa tai harrastaa 200 000 suomalaista. Ratsastus on naisvaltainen harrastus, ratsastajista yli 90 % on naisia ja tyttöjä.Tukipäätöksiä tehtäessä on hevosharrastus ja alan elinkeinotoiminta nähtävä kunnissa mahdollisuutena, ja niiden toimintaedellytykset on huomioitava maankäytön vaatimuksissa. Hevosharrastamista on tuettava tasavertaisena harrastuksena muiden urheilulajien, muun muassa jääkiekon ja jalkapallon, rinnalla.
Alalla on huoli naisvaltaisen ratsastusharrastuksen sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamisesta tulevaisuudessa. Liikuntalakiin kirjattu tasa-arvokäsite, tarkoittaen myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, ei hevosurheilun näkökulmasta toteudu yhteiskunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa.
Tasa-arvovaltuutettu (13.9.2006; Dnro 5/51/04) on esittänyt kannanoton, että yhteiskunnan tulee tukea tasapuolisesti sekä tyttöjen ja naisten että poikien ja miesten urheilu- ja liikuntaharrastuksia. Vaatimukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulee ottaa huomioon kaikessa urheilu- ja liikuntatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Julkinen liikuntapaikkarakentaminen palvelee enemmän miesten ja poikien liikuntaa, kun taas naiset käyttävät yksityisten yritysten liikuntapalveluja huomattavasti enemmän kuin miehet.
Kuntien maankäyttöä koskevien päätösten tulee mahdollistaa talliyrittäminen myös kasvukeskuksissa, asutuksen läheisyydessä. Hevostilan pinta-alavaatimusten ja suojaetäisyyksien tulee olla kohtuullisia. Kunnallisten määräysten ja muiden vaatimusten on perustuttava tietoon ja alueen luonnonolosuhteisiin. Ohjauksen tarpeen tulee olla selvästi vähäisempää maaseutumaisilla alueilla. Kaavoituksella tuetaan alan elinkeinon toimintaedellytyksiä talliyrittämisen, hevosurheilualueiden sekä myös raviratojen, näkökulmasta. Hevosurheilualueet palvelevat usein myös muita urheilulajeja ja liikuntaharrastusta.
Mitä kunta voi tehdä?
- Tukea hevosharrastamista tasavertaisena harrastuksena muiden lajien rinnalla.
- Järjestää kunnallista nuorisotyötä yhteistyössä tallien, ratsastusseurojen tai raviratojen kanssa.
- Tarjota koululiikunnassa mahdollisuuden tutustua ratsastukseen tai raviurheilun nuorisotoimintaan.
- Turvata maankäytöllä ja kaavoituksella hevosyrittämisen ja -tallien toiminnan, kehittymisen ja jatkuvuuden.
- Taata kohtuulliset ja tasavertaiset maankäytön edellytykset (esim. rakennusjärjestys)
- Varata yritystalleille alueita asutuksen läheisyydestä, julkisen liikenteen tavoitettavista
Hevosalan viestin kuntavaaleihin on laatinut Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina hevosalan valtakunnalliset järjestöt ja yhteisöt.
Lisätietoja,
toiminnanjohtaja Anne Laitinen, Hippolis, puh. 040 766 0830
pääsihteeri Fred Sundwall, Suomen Ratsastajainliitto ry, puh. 0500 811 453
toimitusjohtaja Vesa Mäkinen, Suomen Hippos ry, puh. 040 532 8923
