Hyppää sisältöön

Koulutuksen ja työelämän kehittäminen vaatii yhä avoimempaa vuoropuhelua

Suomen Hippos kutsui hevosalan toimijat yhteiseen tapaamiseen, jonka aiheena olivat hevosalan koulutuksen ja työelämän akuutit kipupisteet. 

Keskiviikkona 27.4. järjestettyyn Hevosalan koulutus ja työelämä NYT -tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä paikan päällä Vermo Areenalla sekä etäyhteyksiä pitkin. Kaksiosaisessa tilaisuudessa haettiin ratkaisuja hevosalan ajankohtaiseen työntekijäpulaan törmäyttämällä ajattelua sekä koulutuksen että työelämän näkökulmista.  

Koulutuksen osalta keskustelua käytiin erityisesti koulutuksen räätälöinnin tarpeesta. Keskustelussa haastettiin ajatus siitä, että opiskelijat hevosalallakaan olisivat yhtenäinen massa, joka oppii samalla lailla, ja joka motivoituu samanlaisen opetussuunnitelman sisällöstä. Sen sijaan painotettiin erilaisten opiskelijoiden vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamista, jotta oma työ voi löytyä hevosalan töiden laajasta kirjosta. 

Samalla kyseenalaistettiin liian yleistävää ajattelua siitä, että harrastus on aina helppo ja luonteva tien hevosalan ammattiin.   

”Harvalla alalla lähdetään siitä olettamuksesta, että harrastus on sama ammatin kanssa. Olisiko ammattilaisuus meilläkin mahdollista ilman, että alan täytyy olla myös harrastus?”, työpajoissa pohdittiin. 

Työpajojen kehitysehdotuksia koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi:  

  • Monipuolistetaan koulutustarjontaa: koulutusta esimerkiksi enemmän myös yrittäjäksi suuntaavalle liiketalouden opinnoista henkilöstöjohtoon 
  • Tunnistetaan eri osaamistasoilta ja taustoilta koulutukseen tulevat hakijat ja opiskelijat: Räätälöidään henkilökohtaisempia opintopolkuja, jotka ottavat huomioon sekä valmiudet että kiinnostuksen kohteet  
  • Lisätään kommunikaatiota oppilaitoksen ja työharjoittelupaikan välillä opiskelijoiden taitotasosta, jotta harjoittelu voi onnistua ja vältetään molemminpuoliset pettymykset  
  • Otetaan työelämäkokeilut avuksi oman alan löytämiseen – kokeilemalla voitaisiin tarjota rehellinen kuvaus esimerkiksi työn fyysisestä vaativuudesta keskeytysten vähentämiseksi  
  • Viestitään enemmän koulutuksen monipuolisuudesta, erityisesti mahdollisuuksista opiskella pienempiä kokonaisuuksia tutkintokokonaisuuksien sijaan 
  • Koulutuksen houkuttelevuus paranee työn taloudellisia edellytyksiä parantamalla: katse alan yritysten kannattavuuteen ja sitä kautta myös palkkaukseen 
  • Kasvatetaan opinnoissa sosiaalisten taitojen ja asiakaspalveluosaamisen kokonaisuuksia: moni kuormittuu nimenomaan asiakaspalvelutyöstä, ei niinkään hevostyöstä 
  • Markkinoidaan koulutuksia myös aikuisille – mahdollistetaan osa-aikatyö ja monipuolistetaan opetusjärjestelyjä esimerkiksi ilta- ja viikonloppuopetuksen, etätuntien ja verkko-oppimisympäristöjen kautta
  • Suunnitellaan aikuisille, jo koulutetuille, suunnattua koulutustarjontaa, joka ei ole tutkintotavoitteista ja mahdollistetaan esimerkiksi osa-aikatyö.  

Alalla jo nyt työskentelevillä on suuri rooli houkuttelevuuden kannalta – alan työstä hyvää puhumalla houkuttelemme uusia ihmisiä hevosten pariin. 

Työelämän uudistus vaatii rohkeutta puhua rahasta  

Tilaisuuden toisessa osiossa keskusteltiin työelämän tarpeista ja kehittämisestä. Keskustelussa esille nousi erityisesti talliyrityksien kannattavuus. Lisäksi peräänkuulutettiin rohkeutta puhua rahasta, avoimuutta kertoa asiakkaalle tarkemmin, mitä palveluhinta sisältää. Harmaan talouden kitkeminen ja työehtojen noudattaminen koettiin edelleen alan haasteeksi.   

”Alihinnoittelemme yhä liian helposti palvelumme, jonka johdosta kannattavuuden kanssa ollaan koko ajan liian tiukoilla”, työpajoissa pohdittiin.  

Työpajojen kehitysehdotuksia työelämän elinvoimaisuuden lisäämiseksi:  

  • Parannetaan talliyritysten kannattavuutta ja avataan myös asiakkaalle, mitä hinta sisältää 
  • Uskalletaan investoida: Automatisointi on kallista, mutta voi maksaa itsensä takaisin nopeasti työtekijäkustannuksissa, helpottaa työntekijäpulaa ja vapauttaa aikaa rekrytoinnista muihin töihin
  • Otetaan aikaa työprosessien suunnittelulle etukäteen ja otetaan huomioon työntekijöiden näkemykset – ei tehdä kuten “aina on tehty”. Esimerkiksi automatisoitu heinänjako helpottaa myös työolosuhteita: aamutalliin tullaan vasta klo 8, kun ensimmäiset aamuheinät on jaettu automaattisesti
  • Kunnioitetaan työntekijän työaikoja: ei yhteydenottoja ilman välttämätöntä syytä työaikojen ulkopuolella  
  • Jaetaan tallien hyviä käytäntöjä laajasti ja lisätään yhteistyötä alueen yrittäjien välillä 
  • Kiertävät tallitalkkarit tekemään raskaat konetyöt, jolloin hevosenhoitajat saavat keskittyä hevosiin 
  • Jyrkkä ei pimeälle työlle – tähän tarvitaan koko hevosyhteisöä yhdessä rintamassa  
  • Lisätään yhteydenpitoa koulujen ja työnantajien välillä niin harjoitteluiden, näyttöjen ja työn vaatimusten konkretisoimiseksi kuin alan houkuttelevuuden kehittämiseksi. 

Päivän alustukset ja yhteinen keskustelu on katsottavissa tallenteena Hippoksen YouTube-kanavalla. 

Alustusten alkamisajat tallenteella:   

6:30   Opetusneuvos Marjatta Säisä, Opetushallitus: Hevosalan koulutus tilastoina  

47:00 Toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari, Keski-Pohjamaan ammattioppilaitos: Hevosalan oppilaitosten näkökulmia koulutuksen ja työelämän yhteispeliin  

1.16:20 Perhekotiyrittäjä, hallituksen jäsen Tiina Kuosmanen, Suomen Hippos ry: Mitä nykynuori koulutukselta haluaa? Hevosalan oppilaille teetetyn taustakyselyn tulosten esittely  

1.40:10 Koulutuksen työpajojen purku  

1.59:00 Europarlamentaarikko, puheenjohtaja Henna Virkkunen, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry: Mitä hevosen omistaja ja kasvattaja ammattilaiselta haluaa?  

2.07:00 Ammattivalmentaja Timo Korvenheimo: Ravivalmentaja työnantajana, mitä tarvitsemme juuri nyt?  

2.16:40 Asiantuntija, maatalousyrittäjien edunvalvonta Johanna Andersson: Hevosalan merkitys maaseudulle ja työllistävyydelle  

2.33:0 Tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen SRL: Ratsastuskouluyrittäjien näkökulma  

2.58:50 Työelämän työpajojen purku