Hyppää sisältöön

Suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostusohjelmat uudistuvat vuonna 2022 

Kuvituskuva. Kuva Pirje Fager-Pintilä

Jalostusohjelma on kokonaisuus, joka ohjaa kunkin rodun jalostustoimintaa. Jalostusohjelmissa määritellään jalostustavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Jalostusohjelmien raamit pohjautuvat lainsäädännön vaatimuksiin sekä rotukohtaisiin tavoitteisiin. Suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostusohjelmat uudistuvat vuonna 2022.  

Jalostusohjelmien ja kantakirjan rakenne määritellään lainsäädännössä. Jalostusohjelmien uudistuksen myötä näistä kahdesta rakennettiin kokonaisuudet, joihin on liitetty aiemmin voimassa ollut varsinainen jalostusohjesääntö sekä siinä olleet liitteet. Uutena jalostusohjelmiin kirjattu myös maatieteellisen alueet. Maantieteellinen alue määrittää sen, missä maissa syntyneet varsat voidaan merkitä suomalaiseen kantakirjaan, tai missä maassa voidaan toteuttaa yksilöiden jalostusarvostelua kotimaista kantakirjaa varten. Maantieteellisen alueen laajentaminen myöhemmin on mahdollista, mutta vaatii aina jalostusohjelman hyväksyttämisen kyseisessä maassa.  

 

Suomenhevonen – ainoa alkuperäinen 

Suomenhevosen osalta jalostusohjelma rakennetaan kansallisten tavoitteiden ja toimenpiteiden ympärille. Tämän jalostusohjelman uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut jatkaa suoritusperusteista jalostustoimintaa, mutta samalla kiinnittää myös laajemmin huomiota suljetun kantakirjan monimuotoisuuden säilymiseen. 

Keskeiset muutokset: 

Orilisenssivaatimus kaikille jalostukseen käyttäville oriille 

Orilisenssivaatimus pidetään voimassa kaikilla oriilla, joita käytetään jalostukseen, riippumatta siitä, onko ori hyväksytty jalostusarvostelussa tai käytetäänkö sitä muutoin jalostukseen. Orilisenssin lunastaminen mahdollistaa jälkeläisen merkitsemiseen puhdasrotuisena suomenhevosena kantakirjaan. Mikäli orilisenssiä ei ole hankittuna, jälkeläinen ei saa rotustatusta. 

Suomenhevosten ravikilpailuoikeutta varten isäoriin tulee olla hyväksytty jalostusarvostelussa. Lisäksi ravikilpailuoikeuden saavat ns. kotisiitoksen kautta syntyneet varsat, joissa isä ja emä ovat olleet 100 prosenttisesti saman omistajan/omistajien omistuksessa astutushetkestä varsomiseen saakka. Hallintaoikeus ei riitä, vaan tarvitaan omistusoikeus. Ravikilpailuoikeuteen ei näin ollen suomenhevosten osalta tullut muutoksia. Huomioitavaa kuitenkin on, että myös kotisiitokseen käytettävällä oriilla tulee olla vuosittainen orilisenssi voimassa.  

Työhevossuunnan laajentaminen työ- ja käyttöhevossuunnaksi 

Suomenhevosten suljetussa populaatiossa on erittäin tärkeää, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat terveitä. Työhevossuunnan laajennuksella työ- ja käyttöhevossuunnaksi halutaan madaltaa kynnystä esittää jalostukseen käyttäviä oriita ja tammoja jalostusarvostelussa. Aiemmin käytössä olleet jalostussuunnat toteuttavat edelleen suoritushevosjalostusta, samalla kun käyttösuunta tuo toivottavasti laajennettua pohjaa monimuotoisuuden säilyttämiseen. Käyttösuunnan jalostusarvostelutilaisuuksia järjestetään oriille keväällä tamma- ja varsanäyttelyiden yhteydessä ympäri Suomea. Oriiden arvosteluun kuuluu ennen jalostusarvostelutilaisuutta klinikalla toteutettu eläinlääkärintarkastus röntgenkuvineen, sekä arvostelutilaisuudessa rakennearvostelu ja käyttökoe ajaen tai ratsastaen.  

Oriiden tammamäärä pienenee sekä tarkennuksia terveysvaatimuksiin 

Suomenhevosoriilla orikohtainen tammamäärä on vuodesta 2022 alkaen enintään 100 tammaa. Tämä rajoitus on yksi keino rodun liiallisen sukulaistumisen hidastamiseen. 

Suomenhevosoriilla on tarkennettu myös perinnöllisiä sairauksia korvaavia suoritustulosvaatimuksia. Jatkossa 6-vuotiaan ja vanhemman oriin tulee täyttää sekä I palkinnon edellyttämät voittosumma että ennätysvaatimukset, mikäli sillä todetaan perinnöllisiä sairauksia tai vikoja, kuten kasvuhäiriömuutoksia. 

Suoritusvaatimusten päivityksiä 

Jalostusarvostelun suoritustulosvaatimukset tarkasteltiin osana uudistusta. Palkitsemisrajoihin tehtiin pieniä tarkennuksia tasoihin sekä muihin määrittelyihin.  

 

Lämminveristen ravihevonen   

Lämminverisillä ravihevosilla jalostusohjelman uudistus käsitti lähinnä rakenteellisia muutoksia sekä tarkennuksia tulosvaatimuksiin. Isoimpana muutoksena on tehty kotisiitospykälän palauttaminen lämminverisillä vastaamaan suomenhevosten kotisiitosta.  

Vuodesta 2011 käytössä ollut oriiden tuoteselostemallin aikana on ollut voimassa käytäntö, jossa oriin, jota ei ole jalostusarvosteltu, jälkeläiset eivät edes kotisiitoksen kautta ole olleet oikeutettuja kasvattajapalkintoihin, vaikka kilpailuoikeuden ovatkin saaneet.  

Jatkossa kaikille oriille suositellaan edelleen jalostusarvostelua, jossa ne saavat tuoteselosteen. Mikäli oritta ei esitetä jalostusarvostelussa, on sitä mahdollista käyttää kotisiitokseen menettämättä sen perusteella varsojen ravikilpailuoikeutta. Silloin oriin ja tamman tulee olla 100 prosenttisesti samassa omistuksessa astutuksesta varsomiseen. Hallintaoikeus ei riitä, vaan tarvitaan omistusoikeus. Kotisiitoksesta syntyneet varsat saavat kilpailuoikeuden sekä ovat oikeutettuja kasvattajapalkintoihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että myös kotisiitosoriille tulee olla vuosittainen orilisenssi voimassa.  

 

Ulkomailla syntyneet varsat 

FI-syntyneen lämminverisen oikeudet on edelleen mahdollista saada myös ulkomailla syntyneelle varsalle, jos tamma on Suomen rekisterissä ja varsa tuodaan syntymävuoden loppuun mennessä Suomeen ja tunnistetaan syntymävuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tämä sama sääntö on voimassa myös suomenhevosilla, joille anotaan ravikilpailuoikeutta.  

 

Jalostusohjelmat odottavat Ruokaviraston hyväksyntää ja ne julkaistaan Hippoksen sivuilla heti hyväksynnän jälkeen.