Hyppää sisältöön

Suomalaiset FWB:t edustivat tyylillä MM-kisoissa

Hot Casanovan emä Kassandra XVIII on tuottanut verrattain paljon jälkeläisiä, ja myös niitä on käytetty edelleen jalostukseen. Tammojen merkitys urheiluhevosjalostuksessa onkin olennainen. Kuvassa Mikaela Soratie - Hot Casanova MM-radalla. Kuva: SRL / Hanna Heinonen

Suomalaisratsukoille osallistumien kouluratsastuksen MM-kisoihin oli monella tavalla menestys. Vaikka Tanskan Herningissä järjestetyissä kisoissa mitalit jäivät vielä saavuttamatta, olivat kisat myös Suomessa kasvatettujen FWB-hevosten tyylikäs näytös. Heila-jalostusjärjestelmä kertoo MM-kävijöistä pintaa syvemmältä.

Suomen joukkue oli GP-tasolla ratsastetussa joukkuekilpailussa lopputuloksissa 11. Kilpailu oli menestyksekäs myös suomalaisen hevoskasvatuksen näkökulmasta: puolet Suomen joukkueen hevosista oli kotimaassa kasvatettuja FWB-hevosia. Emma Tallberg ja Grevens Zorro, Mikaela Soratie ja Hot Casanova sekä Emma Kanerva ja Greek Air suorittivat onnistuneita ohjelmia, Kanerva jopa ennätystuloksensa. Stella Hagelstam luotsasi Annu Mellerin ja Eva Nordman-Rajaharjun kasvattaman FWB-tamma Kom Fairy Tale’n GP-ohjelman läpi 69,67 prosentin tuloksella.

”Kyllä Suomessa kannattaa kasvattaa”, lausahtaa onnellinen Annu Meller. ”Meillä nousee aika pienestä hevospopulaatiosta prosentuaalisesti verrattain paljon laadukkaita hevosia – mielestäni se kertoo ajatuksella ja urheilu edellä tehdystä jalostustyöstä.”

 

Kaikki alkaa hyvästä emästä

Kom Fairy Talen emä Weltmaid Willow on jalostusarvosteltu II-palkinnolla ja saanut myös A-palkinnon jälkeläistensä perusteella. Yhdeksän jälkeläisensä perusteella tamma on Annu Mellerin mukaan ihanteellinen siitostamma:

”Se päästää oriin ominaisuudet hyvin läpi, mutta on antanut jokaiselle varsalleen poikkeuksellisen hyvän kokoamiskyvyn ja erityisen hienon takajalkojen liikemekaniikan.”

”Kaunis, varhaislahjakas ja virtava tamma, jossa on paljon laatua”, luonnehtii kasvattaja Annu Meller Kom Faiyrytalea. Kuvassa Stella Hagelstamin kanssa MM-kisoissa Herningissä. Kuva: SRL / Hanna Heinonen

”Hyvästä emästä voi saada hyviä jälkeläisiä. Jalostukseen käytettävät oriit ovat pääosin valikoituja ja ominaisuuksiltaan rodun kärkeä. Ne ovat lisäksi usein jalostusarvosteltuja, jolloin tamman omistajien käytössä on puolueeton arviointi oriin käyttö-, rakenne- ja terveysominaisuuksista. Kun oriit ovat hyviä, jalostusvalinnoissa suurin ja merkityksellisin vaihtelu tulee siis tammojen puolelta” summaa Suomen Hippoksen jalostusassistentti Krista Nyqvist.

Kom Fairy Tale on palkittu varsana 1-, 2- ja 3- vuotiaana I-palkinnolla ja ollut 1-vuotiaana Kasvattajapäivien BIS, ja se näytti osaamistaan jo 3-vuotiaana Kyvyt esiin -askellajifinaalissa.

”Nuorena menestyvät ja varhaislahjakkaat hevoset ovat jalostuksen kannalta kiinnostavia: niiden hyvät ovat geeneissä, eivätkä esimerkiksi koulutuksella aikaansaatuja. Näitä perimässä olevia ominaisuuksia on mahdollista siirtää myös seuraavalle sukupolvelle.”

 

kuvakaappaus Heila-jalostusjärjestelmästä
Heila-jalostusjärjestelmän Emälinjan tuotanto -toiminto on helppo työkalu polveutumisen tarkasteluun. Paljon varsoneella tammalla on todistettavasti hyvä tiinehtyminen ja onnistuneet varsomiset. Emälinjan tuotannosta voi tarkastella myös millaisia oreja tammoilla on käytetty. Kilpaurheilussa menestyneet hevoset osoittavat hyvän koulutuksen lisäksi hyviä jalostusvalintoja. Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä

 

Täyttä verta ja sukulaisuuden lainalaisuuksia

Jos tammalla on paljon valtaoreja sukutaulussa, sille saattaa olla vaikea löytää sopivaa oriitta kertaamatta samoja oreja lähisukupolvissa. Tämä varsinkin siinä tapauksessa, että yhdistelmään halutaan oriilta jotain erityistä: suorituskykyä, joitain rakenneominaisuuksia tai liikettä.

”Toisin kuin monessa suljetussa kantakirjassa FWB:n kohdalla sukusiitos ei ole ongelma. Mutta aina kun suositut oriit kertautuvat, niiden ominaisuudet myös kertautuvat. Heilan sukusiitosprosentti-työkalu on mielenkiintoinen seurattava, ja se kertoo yhden näkökulman kertauksiin ja jalostuslinjauksiin. Sukusiitos ei yksioikoisesti ole huono asia, vaan myös väline toivottujen geenien vaikutuksen vahvistamiseen. Sukusiitosta seurataan kaikessa eläinjalostuksessa, ja sen tulkintaan on annettu myös erilaisia sanallisia raja-arvoja. Esimerkiksi MM-voittaja Glamourdalen sukusiitosprosentti on 2,5 %, jota KWPN-kantakirjassa kuvataan määritelmällä average-high (tavanomainen-korkea)”, Krista Nyqvist kertoo.

 

Kom Fairy Tale’lla on erittäin alhainen sukusiitosprosentti –  alle 0,5 % lukema on harvinainen. Vain kaksi oriitta kertautuu sukutaulun viidennessä polvessa, siitä kertoo myös sukukatokerroin 100 %. Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä

 

Heila-jalostusjärjestelmä kertoo FWB-hevosten osalta myös yksilön täysiveriprosentin. Hot Casanovalla se on 16,45 %. Vaikka ruunana Hot Casanovalla ei olekaan yksilönä jalostukselle annettavaa, sen sukutaulua on silti innostava tutkia. Se on myös arvokas emälinjan tuotannon arvioinnissa ja jalostusvalintojen todennäköisyyksien laskennassa. Hot Casanova on esimerkki hyvin onnistuneesta jalostusvalinnasta tällä emälinjalla.

”Täysiveriominaisuudet, jalous, reaktiivisuus, nopeus ja esimerkiksi keuhkojen hapenottokyky on saatu jalostettua nykyaikaisiin puoliverisiin viimeisen 60 vuoden aikana – nykyisiä puoliverisiä voi jo melkein sanoa ”verihevosiksi”, vaikka niissä täyttä verta on se 15-20 %. Laskennallisesti täyden veren osuus on itse asiassa kasvanut varsoissa, vaikka lähisuvussa englantilaista täysiveristä enää harvemmin on. Tämä tietysti johtuu siitä, aiempien sukupolvien täysiverisyys-% kertautuu sopivissa yhdistelmissä”, Krista Nyqvist valottaa.

 

Hot Casanovan sukusiitosprosentti on melko tyypillinen. Sen sukutaulusta löytyy kerrattuna Donnerhall 3+4 polvessa. Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä

 

”Sekä Kom Fairy Tale että Hot Casanova on molemmat jalostettu jo useamman sukupolven ajan kouluhevosiksi, joten niissä on valmiiksi täysiveriominaisuuksia ja näitä ominaisuuksia kantavia geenejä on vaalittu jalostusvalinnoilla.”

Finnish Warmblood – suomalainen ratsuhevonen

FWB-varsoja syntyy noin 330 vuodessa, viime vuonna ennätykselliset 365 varsaa.

Varsamäärä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun vajaasta sadasta tämän päivän reilusti yli kolmeensataan vuotuiseen varsaan.

Oreja on FWB-jalostukseen käytetty monipuolisesti, suvut ovat varsin vertailukelpoisia ulkomaisten puoliveristen sukujen kanssa. Tammoja tuodaan paljon ulkomailta ja Suomessa käytetään monipuolisesti tuontispermaa, vaikka eniten astutuksia saavat toki kotimaassa astuvat oriit.

Rodun kannalta tärkeää on se, että menestyneet kilpatammat ovat päässeet tekemään FWB-varsoja (kuten Marina Ehrnroothin V. Ewaldie (kilpailunimellä Evli Valdina) ja Emma Kanervan Sini Solina (kantakirjanimeltä Gasparilla RB).  Erityisen menestyneitä FWB-hevosia ovat mm. Arctic Aurora Borealis, Donnperignon ja Duendecillo P.

FWB-jalostusohjesääntö