Varsan ensimmäiset elinvuorokaudet ovat ratkaisevia sen hyvinvoinnin kannalta. Useimmat varsat voivat hyvin ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta kasvattajan kannattaa seurata tiettyjä merkkejä heti syntymän jälkeen.
Ensimmäisten minuuttien aikana varsa alkaa hengittää, nostaa päätään ja pyrkii jaloilleen. Ihan ensimmäiset ylösnousut ja makuulle asettumiset eivät vastasyntyneeltä onnistu helposti, mutta useiden toistojen jälkeen nekin alkavat sujua. Pian sen jälkeen varsa alkaa etsiä emän utaretta ja opetella imemään. Normaalisti varsa on jaloillaan tunnin kuluttua syntymästä ja imemässä viimeistään kahden tunnin kuluttua.
Varsan käytöksen tarkkailu päivittäin on hyvin tärkeää, sillä liian rauhallinen varsa voi olla sairas. Terve varsa on pääosan ajasta leikkisä ja varsamaisen vallaton. Normaalisti varsa nousee imemään noin kerran tunnissa. Nukkuessa varsan tulee kuitenkin antaa levätä rauhassa.
Ensimmäisen vuorokauden aikana varsan tulisi virtsata ja ulostaa ensimmäisen kerran. Orivarsat virtsaavat keskimäärin kuuden ja tammavarsat 11 tunnin kuluttua syntymästä. Varsan ensimmäinen uloste on mekonium, eli pikiuloste. Se on väriltään melko tummaa ja koostumukseltaan tahnamaista, mutta voi olla myös melko kuivaa. Pikiuloste tulee yleensä ensimmäisen kuuden tunnin aikana syntymästä ja sen poistumista on tärkeä seurata. Seuraavien päivien aikana uloste muuttuu maitoperäiseksi.
Ternimaito antaa tärkeän suojan
Varsa syntyy ilman valmiita vasta-aineita, sillä tamman istukka ei niitä läpäise, eikä vastasyntyneen varsan elimistö pysty niitä vielä itse tuottamaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että varsa saa heti syntymänsä jälkeen hyvälaatuista ternimaitoa. Valtaosa vasta-aineista imeytyy jo kuuden tunnin kuluessa varsan syntymästä ja 12 tunnin kuluttua imeytymistä ei enää juurikaan tapahdu.
“Jos on pienintäkään syytä epäillä, että varsa ei joko ole imenyt riittävän ajoissa tai että tamman maidossa ei ole riittävästi vasta-aineita, on varsan vasta-ainetaso syytä määrittää jo sen ensimmäisen elinvuorokauden aikana”, Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari muistuttaa.
Mikäli vasta-aineita ei ole riittävästi, eläinlääkäri voi antaa varsalle plasmaa suoneen, jotta puutos saadaan korvattua. Jos riittämätön ternimaidon saanti huomataan ajoissa, eli varsa ei esimerkiksi ole tiedetysti noussut imemään, eläinlääkäri voi antaa ternimaitoa myös nenänieluletkulla.
Varsan vointia tulee seurata myös mahdollisen tulehduksen varalta. Varsa on voinut saada infektion jo kohdussa, jos tammalla on ollut istukkatulehdus. Istukkatulehduksen ja varsan mahdollisen yleistulehduksen oireita voi olla esimerkiksi se, että tamma valuttaa maitoa ennen varsomista, tai että muuten normaalin oloinen varsa on ripulilla.
Milloin kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin?
Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos esimerkiksi:
- varsa ei nouse jaloilleen tai ei ole imenyt 2–4 tunnin kuluttua syntymästä
- varsa vaikuttaa vaisulta tai poikkeuksellisen uneliaalta
- pikiuloste ei poistu, tai varsa ei ole virtsannut normaalisti
- varsan lämpö peräsuolesta mitattuna on yli 39 astetta
- varsa on ripulilla
- varsan napa on tunnusteltaessa lyijykynää paksumpi
- varsan jalka-asennot ovat selvästi epänormaalit, tai joku nivel vaikuttaa turvonneelta tai on lämmin
- tamma on valuttanut runsaasti maitoa jo ennen varsomista
- jälkeiset eivät tule viimeistään kolmen tunnin kuluttua tai osa jälkeisistä jää tulematta
“Vastasyntyneen varsan vointi voi muuttua nopeasti. Huolellinen seuranta ensimmäisten elinvuorokausien aikana ja nopea reagointi poikkeamiin antavat varsalle parhaat mahdolliset lähtökohdat terveeseen kasvuun”, Junkkari tiivistää.