Hyppää sisältöön

Kasvattajat yhteisen asian äärellä – millä keinoilla elinvoimaisen suomalaisen lämminverikasvatuksen tulevaisuus varmistetaan 

Työryhmän päätelmiä käsitellään mm. vuoden 2026 Kasvatuspäivillä 13.–14.3. Teivossa. Kuva Maisa Hyttinen

Vuoden 2025 astutustilastot kertoivat kotimaisen kasvatuksen hälyttävästä tilanteesta. Tilastojen julkaisun yhteydessä teetettiin kysely kasvattajille, ja samalla haluttiin osallistaa kasvattajat yhdessä pohtimaan tarvittavia toimia suunnan kääntämiseksi. Kasvattajista koostuva vapaaehtoisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina 1. joulukuuta.  

 

Varsojen heikko kysyntä ja kulurakenne huolestuttavat 

Kasvattajakyselyyn vastasi kaikkiaan 436 henkilöä, minkä perusteella saatiin kattava kuva nykytilanteesta. Yli puolet vastaajista kertoi, että kasvatuksen määrä on vähentynyt. Joukosta löytyi kuitenkin myös niitä, jotka olivat panostaneet kasvatukseen lisää. Syynä kasvatustoiminnan vähentämiseen korostui kaksi keskeistä asiaa – varsojen heikko kysyntä sekä kulurakenne. Kasvattajien usko tulevaisuuteen vaikuttaisi olevan lähes yhtä merkittävä tekijä kasvatuspäätöksen takana kuin taloudelliset kysymykset. Oma into, usko omaan tammaan ja parempaan tulevaan korostui vastauksissa, joissa kerrottiin, mikä kannusti astuttamaan tänä vuonna. Lisäksi tammapalkkioiden merkitys nousi esille.   

Keinoihin ja konkreettisiin toimiin tuli runsaasti vastauksia. Vastauksissa korostui keinot, jolla muokata kilpailutoimintaa auttamaan kotimaassa kasvatettujen varsojen etenemistä kohti avointa tasoa. Toisaalta taloudellisia kannustimia korostettiin, mihin voidaan lukea kuuluvaksi niin kilpailutoiminnasta uudella tavalla ohjautuvat tulot, kuin myös erilliset palkkiot. Tammapalkkioita ja vastaavia toivottiin jakautuvan entistä laajemmin.  

 

Työryhmään ilmoittautui liki 90 henkilöä 

Lämminverisen ravihevosen työryhmään ilmoittautui liki 90 henkilöä. Verkkokokoontumisten lisäksi ryhmä käy aktiivista keskustelua ja työstää asioita sähköisen suunnittelun avulla. Pääryhmän lisäksi kokoontuu 18 henkilön pienryhmä, joka koordinoi konkreettiset toimenpiteet.  

Pienryhmään kuuluvat Markku Punkari, Isto Mäki-Tulokas, Anja Pikkarainen, Petra Huhti, Katriina Pylkkänen, Tapani Raunio, Heikki Mikkonen, Kimmo Kemppi, Vesa Mäkinen, Anne Siljamäki, Anniina Lindfors, Marko Savunen, Irina Sarin, Ilkka Pystykoski, Juha Salmela, Petri Rautakoski sekä Minna Mäenpää, Jaana Husu-Kallio ja projektin vastaavana Susanna Back.  

 Työryhmän tavoitteena on löytää yhteiset konkreettiset toimenpiteet, joihin voidaan sitoutua laajasti.  

 ”Luomme yhteisen näkemyksen ja tulemme ehdottamaan vaiheittain toteutettavia toimenpiteitä kasvatuksen määrän ja kannattavuuden parantamiseksi”, työryhmän vetäjänä toimiva jalostusasiantuntija Susanna Back kertoo.  

 

Lämminverikasvatuksen kehittämisohjelman keskeiset toimenpiteet rakennetaan neljän eri kokonaisuuden alle:  

Kilpailutoiminta 

  • Miten kilpailutoiminnalla ohjataan omistajia ostamaan Suomessa kasvatettu varsa? Kotimaisten hevosten nousu kohti ylimpiä sarjoja?​ 

Talous 

  • Miten tuet (esim. kasvattajapalkinnot, tammapalkkiot) ohjataan kohdistumaan parhaalla mahdollisella tavalla kotimaiseen kasvatukseen? ​ 

Omistajuus 

  • Millä lisätään kiinnostusta ostaa ja omistaa Suomessa kasvatettu varsa? Miten hevosenomistamisesta tehtäisiin entistä mielekkäämpää? Mistä ja miten uusia omistajia?​ 

Rakenteet 

  • Millä keinoilla helpotetaan käytännön kasvatustoimintaa? Esimerkiksi kasvatuksen palvelutoiminta, siittolatoiminta, siemennyspalvelut, oriiden käyttö ja muita konkreettisia asioita. Tulisiko Suomessa syntyneen hevosen määritelmää tarkastella uudelleen?  

”Moni asia on kiinni taloudellisista tekijöistä, mutta on paljon, mihin pystymme vaikuttamaan myös muuta kautta. Onneksemme saimme kokoon asiantuntevia ja eri taustoilla operoivia ihmisiä, joilla kaikilla vaikuttaa olevan erittäin hyviä näkökulmia annettavanaan kotimaisen kasvatuksen hyväksi”, Back jatkaa.  

 

Lisätietoja 
Susanna Back, susanna.back@hippos.fi