Hyppää sisältöön

Kansallinen Poninäyttely 6.-7.8. – hienoja perinteitä ja ponien hyvinvointia

näyttelykuva, poseeraus, ryhmäkuva

Perinteitä kunnioittava pukeutuminen, huolella valmistellut ponit sekä traditioihin nojaava näyttelykulttuuri luovat Kansallisen Poninäyttelyn ainutlaatuisen tunnelman. Shetlanninponitamma Sammalisen Klarissa Kansallisessa poninäyttelyssä 2019. Kuva: Satu Pitkänen

Suomalaisen ponimaailman vuoden päätapahtuma Kansallinen Poninäyttely tuo aidon brittiläisen poninäyttelytunnelman tulevana viikonloppuna Savijärven kartanomiljööseen. Hienojen ponien ja ainutlaatuisen tunnelman lisäksi näyttelytoiminnan tarkoituksena on ennen kaikkea ylläpitää ja edistää ponien hyvinvointia.

Kotimaassaan Isossa-Britanniassa ponikulttuuri elää vahvana. Näyttely- ja käyttöluokkakulttuuri on etenkin brittiponiroduilla mukaansatempaava ja perinteikäs koko perheen harrastus. Englantilaisen poniperheen kesän kalenteri täyttyy eri paikkakunnilla järjestettävistä näyttelyistä ja maatalousmessuista, joissa voi nähdä silmänkantamattomiin viimeisen päälle puunattuja poneja ja tyylikkäästi pukeutuneita handlereita, jotka mittelevät näyttelyn parhaan ponin tai esittäjän titteleistä.

Suurimpien englantilaisten messujen ohjelmana näkee kaikenlaista – koirien nakinsyöntikisasta kurpitsankasvatuskilpailuihin, ja myyntikojuja on silmänkantamattomiin. Ratsastusluokissa jo ihan perheen pienimmille on puettu tweed-takki, ja asuun kuuluvat vaaleat ratsastushousut. Shetlanninponeja vilisee parhaaseen Thelwell-tyyliin nummien viheriöllä.

”Osallistujia on todella vauvasta vaariin, vanhimmat hätyyttelevätkin varmasti 80 vuoden ikää. Tunnelma on jotain niin ainutlaatuista, että jokaisen poniharrastajan pitäisi ainakin kerran elämässään vierailla rodun juurilla! Itselläni ainakin aukesi aivan uusi maailma, ja lisäksi alkuperämaan väelle vieraat ovat aina kunnia-asia ja vastaanotto on aina lämmin”, tunnelmoi kertoo Suomen Hippoksen Ratsu- ja ponitiimin vetäjä Tea Niemi.

 

Rotuharrastajat kulttuurilähetteinä

Suomalaisen ponikulttuurin alkuunpanijat ja kantavat voimat ovat innokkaat rotuharrastajat, jotka ovat halunneet tuoda tunnelman tuliaisinaan mukaansa Suomeen. Ensimmäisten rotuponien myötä perustettiin rodun asioita ajavia rotujärjestöjä, jotka järjestivät ensimmäisiä näyttelyitä.

”Näiden ihmisten ansiosta ponikulttuuria myös Suomessa! Rotuyhdistykset järjestävät vuosittain oman rotunsa näyttelyitä, joihin pyritään saamaan alkuperämaasta tai muista tytärkantakirjoista tuomari. Näyttelyssä ponit asetetaan paremmuusjärjestykseen ja päivän paras kerää muhkean palkintosaaliin, asiaan kuuluvat ruusukkeet sekä kunniaa.”

Rotujärjestöt ovat avainasemassa tekemässä tärkeää mainostyötä roduille. Kuten rotumääritelmässäkin, on rotunäyttelyissä kyse perinnön vaalimisesta. Halutaan säilyttää se mikä on koettu hyväksi ja jatkokehittää jälkipolville.

”Poni- ja poninäyttelykulttuurin ansiosta on myös kilparatsastuksen saralla aina niitetty menestystä. Jokainen menestyvä kilparatsastusmaa nojaa vahvasti omaan laadukkaaseen hevos- ja ponikasvatukseen”, Niemi muistuttaa.

Ponit esitetään näyttelyissä huolella valmisteltuina ja rodunomaisesti laitettuina. Kauneuskilpailusta ei kuitenkaan ole kyse, vaan ponin elämänmittaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa jo yksilön jalostusominaisuuksien arvioinnilla. Kuvassa connemara-ori Pirttirannan Leon. Kuva: Satu Pitkänen

Mukaan ponin kanssa tai ilman – tunnelma on taattu!

Ottamalla osaa rotuyhdistyksen toimintaan joko osallistumalla näyttelyihin tai muihin tapahtumiin talkoolaisena tai vaikka kannatusjäsenenä, olet mukana vaalimassa rodun asemaa ja rotuponiperinnettä Suomessa.

”Talkoolaisisille ja apukäsille on näyttelyissä aina tarvetta. Lyöttäydy siis tutun poninomistajan tai -kasvattajan seuraan ja tarjoa apua askareissa! Myös rotuyhdistyksiltä löytyy toimintaa laidasta laitaan, ja mikäs sen parempaa kuin yhdessä tekeminen. Tunnelma on taattu!” rohkaisee Tea Niemi.

Poninäyttelyiden käyttöluokat ovat mainio paikka aloittaa myös kilparatsastusharrastus, sillä tehtävät ovat helppoja, ja pienimmille ratsastajille avustajakin on sallittu. Hevosmiestaidot puolestaan karttuvat handler-luokissa:

”Kokeilepa pitää viheriöllä ponin pään irti ruohomatosta koko arvostelun ajan! Käyttöluokissa tuomari antaa palautetta ja sitä kautta taidot myös kehittyvät. Ilmapiiri on aina kannustava”, Niemi rohkaisee.

Kansallisessa poninäyttelyssä pääsee aitiopaikalta tutustumaan kaikkiin Suomessa kantakirjattaviin ponirotuihin. Kuvassa Shetlanninponiori Hezekiel von Stall Roma. Kuva: Suomen Hippos

Ja kun poneista puhutaan, unohtaa ei sovi myöskään arjen sankareita – luottoponeja. Sellaisenkin aarteen jäljille voi päästä näyttelykehän laidalta:

”Jokainen poniäiti totta vie tietää kuinka kiven alla ovat luottoponit! Luottoponista alkaa jokaisen ratsastajan tie tähtiin, ja juuri näitä luottoponejakin voi bongata, kun parkkeeraa näyttelykehien laidalle, eikä epäröi nykäistä hihasta kasvattajaa, jos löytää kivaluonteisen ponin! Mikäli kyseinen poni ei ole kaupan, ponilla on yleensä sisaruksia, ja kasvattajat mielellään kertovat omasta kasvatustyöstään. Aina joku tuntee jonkun ja parhaat ponit myydäänkin ”tiskin alta” kehän laidan keskusteluissa.”

Jalostusarvostelusta työkaluja elämänmittaiseen hyvinvointiin

Siinä missä rotunäyttelyissä brittiperinteen mukaisesti ponit asetetaan paremmuusjärjestykseen toisiinsa nähden, Suomen Hippoksen järjestämissä jalostusarvosteluissa sekä tamma- ja varsanäyttelyissä poni saa kirjallisen ”tuoteselosteen”, joka kuvaa ponin rakenne- ja askellajiominaisuuksia. Lisäksi numeerinen arviointi kuvaa sitä, miten kyseinen ominaisuus vastaa rodun rotumääritelmää. Pisteistä tyyppi ja yleisvaikutelma ratkaisevat palkintoluokan, joka voi olla I, II tai III. Riittävän hyväksi arvosteltu ori saa myös jalostukseenkäyttöoikeuden ja merkitään jalostusluokkaan, jolloin sen jälkeläiset saavat osallistua näyttelyihin aikanaan.

Ponit esitetään niin näyttelyissä kuin jalostusarvosteluissa huolellisesti valmisteltuina, mutta pelkkiä kauneuskilpailuja tapahtumat eivät ole. Oriiden jalostusarvostelut sekä tamma- ja varsanäyttelyt toimivat kasvattajalle työkaluna koota tietoa kasvattiensa ominaisuuksista ja apuvälineenä kasvattaa jatkossakin rotumääritelmän mukaisia ja terverakenteisia sekä -liikkeisiä yksilöitä.

”Varsanäyttelyssä puolestaan kerätään jalostustietoa jo nuorilta eläimiltä vanhempien jalostusarvon arvioimista varten, sekä arvioidaan yksilön rakennetta ja askellajeja tulevaisuuden käyttötarkoitusta silmälläpitäen. Hyvä rakenne on kestävä, ja laadukkaat liikkeet antavat toivoa tulevasta menestyksestä kilpakentillä”, Tea Niemi valottaa.

Korrektirakenteinen ja rotumääritelmän mukainen poni on myös kestävä käyttöponi siinä tarkoituksessa, mihin se on jalostettu. Näin ollen laatuponi voi olla sekä kilparatojen menestyjä että näyttelyponi, kuten vaikkapa I-palkittu, ravikilpailuissa kaiken voittanut Pomona II 1541 SH. Kuva: Maisa Hyttinen

”Tuomarit arvostavat hyvässä lihaskunnossa esitettyjä normaalipainoisia yksilöitä. Turhan lihavia tai alipainoisia poneja arvosteltaessa voi olla hankalampi erottaa mittasuhteita ja ponin liikemekaniikka ei tule esiin edukseen.”

Kun oriilla tai tammalla on riittävä määrä näyttelyissä esitettyjä tai kilpakentillä menestyneitä jälkeläisiä, voidaan se palkita laadukkaiden jälkeläistensä perusteella jälkeläisarvokirjaimilla B-, AB-, A- tai Valio-arvokirjaimella osoituksena kyvystään periyttää hyviä ominaisuuksiaan jälkipolville.

FAKTA: Ponirotujen jalostusohjelmat ja kantakirjat Suomessa

Ponirotujen jalostusohjelmat juontavat aina juurensa rotujen alkuperämaan sääntöihin, joita myös Suomen tytärkantakirjat noudattavat. Suomen Hippoksen ylläpitämät kantakirjarodut ovat kotoisin Brittein saarilta (connemara, new forestinponi, shetlanninponi, welsh-ponit ja cobit) sekä Pohjoismaista (norjanvuonohevonen (Norja), gotlanninruss (Ruotsi), islanninhevonen (Islanti). Lisäksi Suomessa on omat ponirodut suomalainen ratsuponi (SRP), sekä suomenpienhevonen, joiden jalostusohjelmaa ylläpidetään ainoana maailmassa Suomessa. Suomen Hippos työskentelee parhaillaan myös dartmoor-ponien tytärkantakirjan saamiseksi Suomeen.

Savijärven kartanolla Sipoossa 6.-7.8.2022 järjestettävässä Kansallisessa Poninäyttelyssä on tarjolla rotunäyttelykehien lisäksi handler-luokkia, joissa palkitaan parhaat esittäjät, ratsastusluokkia, ajo-, ohjasajoluokkia, sekä poniagilitya. Lauantaina järjestetään nuorten ponien kehät, käyttöluokat sekä Hippoksen varsanäyttelykehä. Sunnuntaina vuorossa ovat aikuisten ponien rotukehät, ja päivä huipentuu parhaan ponin valintaan Best in Show -kehässä.

Kansallinen Poninäyttely, aikataulu ja ohjelma