Hevosten matkustaessa paikkakunnalta ja maasta toiseen syntyy tartuntataudeille ihanteellisia mahdollisuuksia levitä. Toimivia keinoja ehkäistä ja pysäyttää tarttuvat taudit ovat hyvä hygienia sekä ajantasainen, avoin tiedottaminen.
”Nimitys on harhaanjohtava, yhteistä ihmisten koronaan on vain sattumalta samanaikainen esiintyminen. Hevosesta tauti ei tartu ihmiseen, mutta leviää sitäkin hanakammin hevosesta toiseen esimerkiksi jalkineiden mukana”, kertoo Suomen Hippoksen asiantuntijaelänlääkäri Martti Tala.
Tavallisempia tartuntatauteja, kuten satunnaisen säännöllisesti esiintyvää streptokokin aiheuttamaa pääntautia tavataan valitettavasti edelleen, samoin erilaisia virusten aiheuttamia sairauksia.
Suomi mukaan yhteisiin rokotuskäytäntöihin
Kevään 2019 hevosten influenssaepidemia Euroopassa osoitti tarttuvien tautien järjestäytyneen vastustamisen merkityksen. Suomessa tautitapauksia ei todettu, mutta muualla Euroopassa tuhansia hevosia sairastui.
”Maailman Ravikongressissa hevosinfluenssa oli vahvasti esillä jo lokakuussa 2007, ja kaikkia ravimaita kehotettiin ottamaan rokotusohjelma käyttöön. Toistaiseksi suomalaishevosia on suojellut maantieteellinen sijainti, ja osin siksikin hevosen tarttuvien tautien vastustus Suomessa on koko lailla järjestäytymätöntä”, kertoo Martti Tala.
Askel tarttuvien tautien tehokkaamman torjunnan suutaan otetaan 1.1.2021 alkaen, kun ravihevosten uusi rokotusohjelma otetaan käyttöön. Vastaavia rokotusohjelmia noudatetaan esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa. Yhteiseurooppalaisen rokotusohjelman noudattaminen on välttämätöntä hevosille, joilla suunnitellaan ulkomailla kilpailua. Yhtenäisellä rokotelinjalla halutaan turvata Euroopan laajuinen ravikilpailutoiminta.
Uusi rokotusohjelma:
1. perusrokotus 4-5 kk:n iässä
2. perusrokotus 21-60 vrk:n kuluttua
3. perusrokotus 120-180 vrk:n kuluttua
Tämän jälkeen tehoste max. 365 vrk:n kuluttua
Lue lisää ravihevosten influenssarokotuksista.
Tunnista riskit ja ehkäise ennalta
Kun hevonen tulee talliin muualta – tuntemattomasta paikasta, ulkomailta, suuresta tallista tai yhteislaitumilta, on aina riski, että mukana tulee jotain ei-toivottua. Myös oireeton hevonen voi olla taudinkantaja. Uuden hevosen terveydentilaa on syytä seurata tarkoin, ja hevonen on hyvä pitää kymmenen päivän ajan erillään tallin muista hevosista.
Hevosten taudit leviävät tehokkaasti ihmisten välityksellä, joten taudinaiheuttajien leviäminen ihmisten vaatteissa ja käsissä sekä hevosten varusteissa on pyrittävä minimoimaan käsien ja kasvojen pesulla ja vaihtamalla vaatteet eri talleilla käytäessä. Varusteet on hyvä pitää hevoskohtaisina ja vieraiden hevosten koskettelua on syytä välttää.
Sairaustapauksessa tärkeintä on eristää sairas hevosen muista, ja myös ihmisten liikkumista tallissa on rajoitettava – erillinen sairastalli tai -osasto on ihanteellinen ratkaisu. Sairaan hevosen on hyvä myös tarhata muista erillään. Talli on syytä pestä ja desinfioida, ja ylimääräistä liikettä siellä välttää. Suojavaatteet helpottavat hygieniasta huolehtimista niin hevosen oman hoitajan kuin välttämättömien vierailijoittenkin osalta.
Eläinlääkäri antaa ohjeet sairaan hevosen hoitoon. Kun tauti on varmistettu, oikea ja ajantasainen asiasta tiedottaminen on tehokas keino estää tautia leviämästä eteenpäin.
Ihminen levittää tehokkaasti, mutta keinoja torjuntaan löytyy
Tartuntatautien vastaisessa työssä talliympäristöllä ja arkirutiineilla on tärkeä roolinsa: säännölliset rokotukset ja loishäätö, raikas talli-ilma, toimiva ilmastointi, rehuhygienia, pölyttömät kuivikkeet ja puhtaat karsinat, juoma- ja ruoka-astioiden puhdistus sekä säännöllinen tallin pesu ja desinfektio vähentävät tarttuvien tautien leviämismahdollisuuksia.
Kilpailut, näyttelyt, klinikkakäynnit, siittolakäynnit ja yhteiskuljetukset luovat arjessa riskejä tautien leviämiselle. Kotitallilta poistuttaessa on hyvä välttää kontaktia vieraiden hevosten kanssa ja huolehtia esimerkiksi kuljetuskaluston pesusta ja desinfioinnista.
Hevosten terveyden säännöllinen seuranta edistää sairauden nopeaa havaitsemista. Välittömästi aloitettu lepo voi nopeuttaa paranemista ja vähentää jälkitautien riskiä. Hevosten lämmön mittauksen ja terveydentilan tarkastuksen tulisi kuulua tallin normaaleihin arkirutiineihin.
Suomen Hippos on ohjeistanut ja antanut suositukset hyvän tartuntatautihygienian noudattamiseen myös hevosjalostusliittojen tunnistajille. Tunnistajat käyttävät tilakäynneillä maskia ja suojakäsineitä sekä tarpeen mukaan myös muuta suojavaatetusta, jotka vaihdetaan tilalta toiselle siirryttäessä. Tallinpitäjän on hyvä tarjota mahdollisuus jalkineiden ja käsien pesuun sekä jalkineiden desinfiointiin (esim. Virkon S -liuos).
Tunnistajat pyrkivät ajoittamaan tunnistuskäynnit siten, että talleilla, joissa on oireilevia hevosia, käydään vasta päivän päätteeksi tai käynti siirretään kokonaan tuonnemmaksi. Sovi tunnistajan kanssa, mikäli erityisjärjestelyihin on tarvetta.
Lisätietoja:
Martti Tala
Asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Hippos
040 354 0338