Kari Lähdekorpi nosti taannoisessa TV-lähetyksessä esille kysymyksen siitä, keitä varten raveja ajetaan ja mitä toimia raviurheilussa tulisi tehdä. Lähdekorven ajatus lienee ollut se, että raviradoilla paikalla olevan raviyleisön vähenemisen voisi hyväksyä ja keskittyä tekemään hyvää TV-tuotetta raveista. Hevosurheilun pääkirjoituksessa mukailtiin samaa linjaa. Kysymys on asiasta, jota on syytä miettiä tarkemmin ja syvällisemmin.
Kaikki urheilu- ja ajanvietelajit ovat kärsineet koronasta. Tämä ikävä seuralainen on nyt pikku hiljaa poistumassa. Koronaa ei kuitenkaan saa käyttää tekosyynä laskevan kehityksen hyväksymiselle. Jos jätetään korona pois, ei yleisökato ole muissa lajeissa niin selvä asia, mitä joskus annetaan ymmärtää. Jääkiekko on myös nykyisin TV-laji, mutta se kerää korkeista lipun hinnoista huolimatta hallit täyteen, ainakin näin loppukaudesta. Tampereen pesäpallo-huuma sai heti suuren suosion ja käsittääkseni kotipelit pelattiin täysille katsomoille. Kulttuuri kiinnostaa. Teatteri-illan kokonaiskustannus pariskunnan osalta vastaa hyvinkin vierailua huippuraveissa. Hyvät teatteriesitykset ovat tästä huolimatta loppuun varattuja kuukausiksi etukäteen. Onko raviurheilussa jäänyt jotakin tekemättä? Yhtä mieltä voimme olla ainakin siitä, että jotakin meidän pitää tehdä, mieluiten nopeasti.
Kun istumme ulkokatsomossa syksyn tuulessa, jännittämässä tutun hevosen juoksua tai mietimme seuraavan lähdön voittajaa, olemme kaikki samalla viivalla.
Raviurheilussa on kysymys hevosista ja yhteisöllisyydestä. Raviurheilu on kansan urheilua ja ajanvietettä. Kun istumme ulkokatsomossa syksyn tuulessa, jännittämässä tutun hevosen juoksua tai mietimme seuraavan lähdön voittajaa, olemme kaikki samalla viivalla. Meille ravi-ihmisille hevonen on tärkeä, kysymys on usein perheenjäsenestä. Raviurheilulle hevonen on taas sitä, mihin koko laji perustuu. Kuitenkin on syytä muistaa, että kaupallisen raviurheilun oikeutus on lajisuosiossa. Myös raviratojen menestyminen ja olemassaolo riippuu yleisön paikalla olosta. Hyvillä paikoilla sijaitsevien ravikeskusten olemassaoloa on vaikea perustella poliittisille päättäjille, mikäli raveissa ei käy yleisöä. Kaikki urheilu- ja ajanvietelajit edellyttävät lajisuosiota.
Raviurheilussa on paljon hyviä asioita, joita muualta ei löydy, tärkeimpänä hevonen. Meillä on myös pitkät perinteet hevosen omistamisesta ja työstä hevosen kanssa. Meillä on koko maan kattava hyvä ravirataverkosto. Valmentajakuntamme ja taitavat raviharrastajat ovat Euroopan parhaimmistoa. Raviurheilu ja hevonen ovat asioita, jotka voivat tarjota kiireiselle nykyihmiselle sen elämyksen, jota muualta ei pysty saamaan. Meidän on luotettava hevoseen ja sen voimaan. Ponnistukset tulee suunnata niihin seikkoihin, joilla mahdollistetaan lajisuosio, sen säilyminen ja paraneminen. Pääosin nämä tavoitteet ovat selviä ja helposti perusteltavia.
Yhdessä tekemällä, hyvässä hevoshengessä, me voimme tehdä raviurheilusta koko Suomen ykköslajin.
Hevosten omistajuus on nostettava kunniaan. Tämä tulee näkyä seremonioiden lisäksi käytännön toimissa. Kotimaista kasvatusta tulee lisätä. Minkään kestävän ravimaan hevosmäärä ei voi perustua tuontihevosiin. Kilpailevien hevosten määrä tulee saada kasvuun. Raviratojen tulee aktivoitua yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Jokainen raveja tukeva yritys on ravien asiakas ja potentiaalinen uusi hevosenomistaja. Käytännön toimia tulisi tehdä sen eteen, että hevosen starttaaminen olisi innostavaa ja kannustavaa. Yhdessä tekemällä, hyvässä hevoshengessä, me voimme tehdä raviurheilusta koko Suomen ykköslajin.
Edellä mainittujen perinteisten keinojen lisäksi, on keksittävä uusia. Raviurheilua voi katsoa TV:stä, mutta raviurheilu on aina parasta paikan päällä. Hevosten omistajuus, kotimainen kasvatus, hevosten määrä ja lajisuosio ovat kaikki asioita, jotka liittyvät toisiinsa. Kari Lähdekorpi on oikeassa monessa asiassa, myös TV-lähetysten tasossa. Vähintään lauantain ravit pitäisi aina tehdä paikan päältä, ei studiosta. Hyvä TV-lähetys motivoi lähtemään paikan päälle raveihin, näin asiaa pitäisi ajatella!
Kari Eriksson, Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja
Näkökulma on julkaistu aikaisemmin Hevosurheilu-lehdessä 27.4.2022