valmis shbanneri2

Elävä kansallisaarre

aikajana2
Tällä sivulla on esitetty tärkeimpiä tapahtumia suomenhevosen satavuotiselta taipaleelta. 
Tarkempia tietoja suomenhevosen historiasta löydät mm. Suomenhevonen-tietokirjasta (Saastamoinen. 2007.).


2007 Suomenhevonen-kansallishevonen
Suomenhevonen täyttää puhtaana rotuna 100 vuotta. Suomenhevosia maassamme
19 500. Suomenhevonen julistetaan Suomen kansallishevoseksi.

2006
Kuninkuusravien suosio kasvaa. Yleisömäärä Forssan kuninkuusraveissa on
jo lähes 60 000 henkeä.

2004
Apassi juoksee Espoossa Vermon raviradalla suomenennätyksen 1.22,0.

2002
Viesker alittaa ensimmäisenä 1.20 -rajan kilometriajalla 1.19,9. Siitä tulee suomenhevosten ensimmäinen superjuoksija. Superjuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.20.

2000
Ori Viesker voittaa ravikuninkuuden ja kylmäveristen pohjoismaiden mestaruuden viidennen kerran peräkkäin.

Suomenratsujen kuninkaalliset järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiinnostus suomenhevosen ratsastus- ja harrastekäyttöön kasvaa.

1995
Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

1993
Suomen työhevosseura ry perustetaan.

1990
Suomenhevosliitto ry perustetaan.

1987
Suomenhevosten määrä ja kasvatus ovat pohjalukemissa. Suomenhevosia on vähiten sen koko tunnetun historian aikana, ainoastaan 14 000.

1984
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

1979
Ravikuningas Vieteri saavuttaa ensimmäisenä hevosena miljoonan markan voittosumman.

1973
Hevosjalostuksen ja raviurheilun keskusjärjestöt yhdistyvät.
Uusi keskusjärjestö Suomen Hippos ry aloittaa toimintansa 1.1.1973.
(Samassa yhteydessä myös lämminveristen ravureiden rekisteröinti ja kantakirjaus siirtyivät Ravirenkaalta Suomen Hippokselle.)

1971
Suomenhevosen jalostusohjesääntö uusitaan. Suomenhevoselle muodostetaan neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsu- ja pienhevonen.

Valtiojohtoisen kantakirjaamisen aika päättyy, kun uusi hevostalousasetus siirtää hevosten kantakirjanpidon sekä muun hevostalouden edistämistoiminnan 1.3.1971 alkaen hevostalousjärjestöjen eli Hevostalouden keskusliiton hoidettavaksi.

Neuvotteluja hevosjalostuksen keskusjärjestön Hevostalouden Keskusliiton ja raviurheilun keskusjärjestön Suomen Ravirenkaan yhdistämisestä käydään - valtiovallan aloitteesta rationalisoinnin nimissä - 1970-luvun alkuvuodet ja päätös yhdistymisestä syntyy 1972.

1970

Suora ry perustetaan edistämään suomenhevosen ratsukäyttöä.

1965
Yleishevoskantakirja lakkautetaan. Tilalle perustetaan juoksijahevosten kantakirja.

Totalisaattoriasetusta muutetaan pelaajille edullisemmaksi. Pelivaihdot lähtevät nousuun ja raviurheilu alkaa kaupungistua.

1959
Ori Ero-Lohko alittaa ensimmäisenä 1.25 rajan nykyisillä kilpailumatkoilla tuloksella 24,8/1609 metriä. Valiojuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.25.

Suomen Ravirengas myöntää syyskokouksessaan kilpailuoikeuden lämminverisille Suomessa.

1958

Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurivarsat syntyvät, kun presidentti Urho Kekkosen Neuvostoliitosta saamat lahjoitustammat Kaunotar ja Suosikki varsovat Ypäjällä. Varsat saavat nimet Tamara ja Katja.

1955

Neuvostoliiton ravijoukkue vierailee kilpailumatkalla Suomessa ja nostattaa "lämminverikuumeen".

1954
Ori Purje alittaa ensimmäisenä 1.25-rajan tuhannella metrillä.

1950
Hevosten määrä huipussaan, maassa on 408 797 hevosta.

1948
Tammoille perustetaan ravikuningatarkilpailu. Hevoskasvatus huipussaan.

1946-1956
Jälleenrakentamisen aikakautena sotien jälkeen suomenhevonen oli korvaamaton apu niin maa- ja metsätaloudessa kuin kuljetustehtävissäkin.

1939-1945
Sota-aikana suomenhevonen varmisti armeijan liikkuvuuden. Hevoset kuljettivat niin ruoan, ammukset ja muut tarvikkeet, lääkkeet ja postin sotatantereella. Suomenhevoset kuljettivat myös haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat.

1929

Ori Murto alittaa ensimmäisenä suomenhevosena kilometriajassa 1.30 -rajan 2000 metrin matkalla tuloksella 2.58,8/29,4. Tähtijuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.30.

1928
Totopeli käynnistyy. Ensimmäiset totoravit järjestetään Helsingin Pohjoissataman jäällä.

1924
Suomenhevoset jaetaan kahteen eri tyyppiin: raskastekoiseen työhevoseen ja kevytmuotoiseen yleishevoseen (sotilasratsu).

Ensimmäiset kuninkuusajot järjestetään Lahdessa. Ensimmäiseksi ravikuninkaaksi seppelöidään ori Huovi.

1919
Maan johtavat raviseurat perustavat Suomen Ravirenkaan raviurheilun keskusjärjestöksi.

1918
Tammakantakirja siirtyy valtion ylläpitämäksi.

1909
Tarkat kantakirjavaatimukset määritellään. Tammojen kantakirjaaminen käynnistyy hevosjalostusliittojen toimesta. Suomen Hevosjalostusliittojen Keskushallinto perustetaan.

1907

Kansallinen herääminen on taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle.

Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyy. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astuu voimaan. Ensimmäisenä kantakirjaan merkitään ori Ukonpoika. Orikantakirjan pito on valtion maataloushallituksen vastuulla. 

aikajana
Lähteet

Mahlamäki M. 2003 Pellolta paanalle ja pussihousumiehistä patiinipoikiin. Suomen Hippos ry.

Ojala, I. 1997. Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-45. Karisto. Hämeenlinna.

Timlin J. 2000. Suomenhevosen jalostushistoria. Opinnäytetyö. Rovaniemen ammattikorkeakoulu.


 
Tulosta sivu