historia 938x159
Suomen Hippos ry:n 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu, järjestön historiaa käsittelevä 40-osainen tietokilpailu järjestettiin vuonna 2013.

Pääpalkinnon, matkan Pariisin kylmäveriotteluun voitti eniten oikeita vastauksia tietovisassa kerännyt Esko Falin.

Tietokilpailun Top 5

1. Esko Falin                      
2. Kirsti Kosonen              
3. Janne Niemelä                        
4. Dan Mikael Baggström       
5. Antti Karhila   

Kiitos kaikille osallistujille!



Viikko 6                                                 


Suomen Hippos yhtiöitti pelitoimintansa 2000-luvun alussa ja vuonna 2001 aloitti toimintansa Hippoksen täysin omistama peliyhtiö Fintoto Oy. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluivat radoilla ja pelipisteissä pelattavat Toto-pelit, kuten tuolloin määriteltiin. Mikä seuraavista pelimuodoista ei kuulunut Toto-peleihin 2001?

 

A.      Neliveto

B.      V4

C.      Päivän Pari

D.      Troikka

 

Vastaus ja taustoitus: 

Hevospelien jakoa oli pohdittu pitkään 1900- ja 2000-lukujen vaihteessa. Yli kahdeksan vuotta kestänyt arpajaislain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa ja vahvistettiin presidentin esittelyssä myöhäissyksyllä 2001. Uusi arpajaislaki merkitsi myös aiemmin Veikkauksen valikoimassa olleen Päivän Pari –pelin palauttamista hevosyhteisöille, mutta vasta vuoden 2002 alussa. Tällöin peli muutettiin Fintoton tuotteeksi nimellä Päivän Duo eli vastaus: Päivän Pari ei kuulunut totopeleihin vielä 2001.

 

Viikko 7                                                       


Lämminveristen saamiseksi mukaan Suomen ravielämään tehtiin lujasti taustatyötä 1950-luvulla. Asialla oli myös Neuvostoliitto, joka etsi tuoteryhmiä tuohon aikaan voimissaan olleen Suomen ja Neuvostoliiton välisen clearing- kaupan, tavaranvaihdon, lisäämiseen. Avatakseen orlov-ravureilleen tuontiväylää Suomeen, Neuvostoliitto lahjoitti useaan otteeseen lämminveriravureita Presidentti Urho Kekkoselle.

 

Vuonna 1957 Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Lebedev luovutti Presidentti Kekkoselle lahjaksi kaksi orlov-tammaa, 5-vuotiaan Suosikin ja vuotta nuoremman Kaunottaren. Suosikin alkuperäinen nimi oli Neuvostoliitossa ollut Bolovnitsa. Mikä oli Kaunottaren alkuperäinen nimi Neuvosliitossa?

 

A.      Krasavitsa

B.      Katastroff

C.      Problema

D.      Kaburga

 

Vastaus ja taustoitus: 

Oikea vastaus on Katastroff. Kaunotar oli juuri ennen Suomen matkaa ristitty uudelleen Moskovassa ja hevonen sai lähteestä riippuen nimen Krasantka tai Krasavitsa, jotka kumpikin viittaavat sitten Suomessa käyttöön otettuun Kaunottareen. YYA-aikakaudella ei mitään haluttu sattuman riepoteltavaksi – Katastroff –niminen lahjahevonen olisi vienyt ajatukset aivan muualle kuin vauhdikkaisiin lämminveristen kilvanajoihin.


Viikko 8


Kuopion kuninkuusravit järjestetään Sorsasalossa 27- 28.7.2013. Nämä ovat kolmannet Sorsasalossa järjestettävät kuninkaalliset juhlat – aiemmat ajoittuivat vuosille 1982 ja 1998. Mutta tätä aiemminkin on Kuopiossa nähty kuninkaallista vauhtia. Montako kertaa Kuopion vanhalla radalla ratkottiin kuninkaalliset tittelit?

A.    Kaksi
B.    Kolme
C.    Yksi  
D.    Neljä

Vastaus ja taustoitus: 
Kuopion vanhalla raviradalla, joka kiersi Keskuskenttää – nykyistä Savon Sanomat -areenaa – järjestettiin Kuninkuusravit kahdesti, vuosina 1959  ja 1967.

Viikko 9

Suomen suurruhtinaskuntaan perustettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla suurella innolla hevosyhteisöjä.  Mikä on vanhin yhä toimiva hevosyhteisö, joka on merkittävässä roolissa ravien järjestämisessä?


A. Pohjois-Hämeen Hippos ry – Teivo
B. Turun Hippos ry – Metsämäki
C. Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ry – Linnunlahti
D. Suomen Raviurheilun Ystävät ry – Vermo

Vastaus ja taustoitus:
Maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hevosseura, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa 11.12.1873. Seuran toimenkuvaan kuuluivat näyttelytoiminta, eläinsuojelutyö sekä ravikilpailujen järjestäminen. Raviratojen rakentamisbuumin loppupuolella toukokuussa 1980 perustettiin Joensuun Ravirata Oy, jonka osakkaina ovat Joensuun kaupunki, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto. Yhtiö vuokrasi ravirata-alueen kaupungilta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ja vastaa Joensuun maakuntaradan toiminnasta. Näin Keski-Karjalan Hevosystäväinseura on toiminut hevosasian hyväksi lähes 150 vuotta.


Viikko 10

Suomen raviurheilu sai vaikutteita myös Ranskasta. Sieltä tuli myös monté – raviratsastus. Ensi kerran laji oli ohjelmassa Vermon monté -illassa 27.6.1979. Ilta tarkoitti tuolloin kahta monté -lähtöä. Mikä valjakko voitti Suomen ensimmäisen monté –lähdön?

A. Augier Freres – Leena Vilkko
B. Maksi Pinko – Marjaana Alaviuhkola
C. Mormeg – Eeva-Liisa Penttilä
D. Rhea Silvia - Ritva Marttinen 

 

Vastaus ja taustoitus: 
Suomen ensimmäisen monté –lähdön voitti Ritva Marttinen Rhea Silvialla  km-ajalla 1.25,4. Ykköspalkinto oli 4.500 mk eli indeksoituna vuoden 2011 raha-arvoon runsaat 2.500 euroa. Saman illan toisen kisan ykkösenä oli maalissa Augier Freres ratsailla Leena Vilkko.

 

Viikko 11

1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun valmentaja- ja ohjastajatilastoja ovat hallinneet suurelta osin oululaislähtöiset nimet. Kuka seuraavista nimimiehistä ei ole kuitenkaan oululaislähtöinen? 
 

A. Pekka Korpi
B. Ari Moilanen
C. Antti Teivainen
D. Jorma Kontio

 

Vastaus ja taustoitus: 
Ari Moilanen, yksi 2000-luvun ajajaliigan hallitsijoista, on syntynyt 6.9.1961 Lappeenrannassa – mies tunnetaan edelleen Saipan kovana kannattaja.

Viikko 12

Kuninkuusraviperinne alkoi Lahdesta 1924 ja tapahtuma järjestettiin siellä seitsemän kertaa peräkkäin ennen kuin sitä alettiin kierrättää eri puolilla maata. Seinäjoki on paikkakunta, jonka samalla paikalla sijainneella raviradalla, on eniten järjestetty kuninkaallisia kohtaamisia siitä alkaen, kun Kuninkuusraveja alettiin kierrättää eri radoilla. Montako kertaa Seinäjoki on isännöinyt Kuninkuusraveja?

A. Viisi
B. Seitsemän
C. Kahdeksan
D. Kuusi

Vastaus ja taustoitus: 
Seinäjoen nykyisellä radalla on Kuninkuusravit järjestetty seitsemän kertaa – 1933, 1943, 1951, 1965, 1975, 1989 ja 2005.


Viikko 13

Suomen Hippos perustettiin 30.9.1972 yhteensä 17 hevosjalostusliiton ja 64 raviseuran allekirjoituksin. Uuden järjestön perustaminen merkitsi Hevostalouden Keskusliiton ja Suomen Ravirenkaan toiminnan päättymistä. Jalostajien ja urheilijoiden yhteenliittymänä Suomen Hippos aloitti toimintansa 1.1.1973. Kuka oli Hippoksen ensimmäinen toimitusjohtaja?


A. Kaarlo Anttinen
B. Erkki Rajakoski
C. Pekka Ilkka
D. Yrjö Heiskanen

Vastaus ja taustoitus: 
Oikea vastaus on sekä Hevostalouden Keskusliitosta tullut Yrjö Heiskanen että Ravirenkaasta tullut Kaarlo Anttinen. Kahden toimitusjohtajan malli jatkui vuoteen 1975, jolloin otettiin käyttöön nimikkeet toimitusjohtaja ja ravitoiminnanjohtaja, josta sittemmin liudentui nykyisin käytössä oleva pääsihteeri – kilpailutoimenjohtaja.

Viikko 14


Kilpailu ja kilvoittelu ovat osa ihmisluontoa – tästä ponnistaa myös kilvanajo hevosilla. Mutta miltä paikkakunnalta Suomen raviurheilu on tämänhetkisen historiakäsityksen mukaan saanut alkunsa?

A. Turusta
B. Kuopiosta
C. Viipurista
D. Oulusta

Vastaus ja taustoitus:
Ensimmäiset tiedot ravihevosille järjestetyistä kilpailuista Suomessa ovat Turusta, jossa hevosmiehiä kutsuttiin 1817 ajamaan kilpaa laskiaismarkkinoilla Aurajoen jäällä. Kilpailuja jatkettiin 1821, 1824 ja 1836, mutta niitä ei kuitenkaan pidetä varsinaisina ravikilpailuina, koska matkaa ei tarkkaan mitattu eikä aikaa otettu. Kuitenkin Turun kilpa-ajot 1817 ovat Suomen ensimmäiset ravit, joista löytyy kirjallinen maininta, Åbo Allmänna Tidning –lehdestä 30.1.1817.
Ensimmäiset täsmälliset tiedot kilpa-ajojen tuloksista ovat Kuopion kilpailuista vuosilta 1850-1854. Kilpaa ajettiin Kallaveden jäällä ja palkinnoiksi jaettiin asianharrastajilta koottuja varoja. Kallaveden kiista-ajoihin oli kelpuutettu mukaan vain oriit ja tammat, ja niiden oli juostava ehdotonta ravijuoksua ilman ajovitsaa.

Oikeat vastaukset: A ja B

Viikko 15

Suomalaista raviurheilua harrastettiin vain kotoisilla kylmäverisillä aina 1950-luvun lopulle saakka. Käpylän venäläisraveista 1955 alkanut debatti johti 1959 Suomen Ravirenkaan sääntömuutokseen, jolla sallittiin myös suomalaisten lämminveristen osallistuminen ravikilpailuihin Suomessa.

Suomalaisiksi lämminverihevosiksi määriteltiin tuolloin ne ravurit, joilla oli suomalainen omistaja. Ensimmäisen ravilähdön, jossa oli vain suomalaisia lämminverisiä, voitti ori Lento. Kilpailu juostiin Kouvolassa 12.6.1960.  Kuka oli harmaan ori Lennon omistaja?

A. Kaarlo Partanen
B. Urho Kekkonen
C. Tuomo Mäkelä
D. Antti Iiskola

Vastaus ja taustoitus: 
Ori Lennon omisti Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, joka oli 1950-luvulta alkaen merkittävä ravivaikuttaja. Presidentti Kekkosen hevos- ja ravi-innostuksella, jota lisäsivät vielä hänen Neuvostoliitosta lahjaksi saamansa lämminverihevoset, oli merkittävä vaikutus siihen, että yleensä Suomessa sallittiin vierasrotuisten hevosten kilpailut. Presidentti vaikutti sekä asemallaan että arvovallallaan niin valtion viranomaisiin kuin hevosyhteisöihin. Tuon ajan Suomessa elettiin ns. korkean modernin aikaa, jossa yhdenkin merkittävin ihmisen panos oli usein ratkaiseva. Merkittävä osa ravihistorioitsijoista pitääkin Kekkosen vaikutusta ratkaisevana viitisen vuotta Suomen hevostalouselämää jakaneen ”kuuman ja kylmän” –linjojen yhteensovittamisessa.

Viikko 16

Suomen Hippos osallistui aktiivisesti Euroopan Raviliiton toimintaan heti alusta alkaen. Jo 1976 Hippos isännöi Forssassa ensi kertaa Suomessa järjestettyä ohjastajien EM-osakilpailua. Kuka oli Suomen edustaja Forssan kisoissa?

A. Tuomo Mäkelä
B. Aarne Nyman
C. Pekka Korpi
D. Erik Skutnabb

Vastaus ja taustoitus: 
Ajajien EM-kisat olivat kovaa valuuttaa 1970-luvulla – Forssassa oli ulkomaan ihmeitä ihastelemassa yli 8000 henkeä. Suomea edusti Porin ratavalmentaja Aarne Nyman, joka samana vuonna voitti ensimmäisenä suomalaisena Rommen Charlie Mills Trot –ajajakisan.

Viikko 17

Suomen Hippoksen varhaisvuodet olivat voimallista raviratojen rakentamisen aikaa. Raviratabuumi oli alkanut jo 1960-luvun lopulla ja se jatkui aina 1980-luvun alkuun. Suuri osa radoista uusiorakennettiin noin 10-20 kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustoista. Osa radoista jäi kuitenkin alkuperäisille paikoilleen, lähelle ihmisiä ja asutusta. Mitkä seuraavista radoista säilyttivät modernisaatiossa entisen paikkansa, eikä ravikeskusta rakennettu täysin uudelleen uuteen paikkaan 1960-1980?

 

A.      Pori
B.      Seinäjoki
C.      Jyväskylä
D.      Oulu

 

Vastaus ja taustoitus: 

Merkittävimmät raviradat Suomessa Poria, Seinäjokea ja Oulua lukuun ottamatta uusiorakennettiin 1960- ja 1980-lukujen välisenä ajanjaksona 10-20 kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustoista.

Viikko 18

Suomen Hippos myönsi perustamisestaan alkaen erikseen hevostalouden ja raviurheilun ansiomerkkejä meritoituneille henkilöille. Vuodesta 1992 alkaen on jaettu vain Suomen Hippoksen ansiomerkkejä. Vuonna 2001 muodostettiin myös uusi ansiomerkkikategoria, Raviurheilijan kultainen ansiomerkki. Kenelle tämä kunnianosoitus osoitettiin ensimmäisenä?

A.      Pentti Savolainen
B.      Martti Keskinen
C.      Tuomo Mäkelä
D.      Kaarlo Partanen

 

Vastaus ja taustoitus: 

Raviurheilijan kultainen ansiomerkki numero 1 myönnettiin Tuomo Mäkelälle. Hän vastaanotti huomionosoituksen Turun Kuninkuusraveissa 2001.

Viikko 19


Suomenennätyksiä on tilastoitu vuodesta 1865. Ennätykset ovat parantuneet 1.51,3 tasosta aikaan 1.19,9a, jonka Viesker juoksi Mikkelissä 13.7.2002. Ensimmäiset 500 metriä ravattiin tuossa lähdössä aikaan 1.17,0. Mikä hevonen oli SE-juoksun vauhdittaja?

 

A.      Viesker
B.      Apassi
C.      Kihin Tiina
D.      Sipori

 

Vastaus ja taustoitus: 

SE-juoksun ensimmäiset 500 metriä merkittiin valjakon Apassi - Markku Nurmi nimiin. Kaikkien aikojen nopein suomenhevonen on toistaiseksi kuitenkin Sipori, joka ravasi Solvallassa 2003 km-ajan 1.19,4a. Koska ori ei voittanut ko. lähtöä, aikaa ei nykykäytännön mukaan hyväksytä suomenennätykseksi, ja näin Viesker hallitsee SE-tilastoa.

Viikko 20

Kuninkuusravien kuninkuus- ja kuningatarsarjat ovat avoimia vain kantakirjahevosille. Näin ravit kiertyvät edelleen tiiviisti osaksi hevosjalostusta – tavoitteena suomalaisen hevosen nopeuden lisääminen. Mutta Kuninkuusravien yli 80-vuotisessa historiassa on ollut myös avoimempi aika. Montako kertaa kantakirjaton ori on kruunattu kuninkaaksi?

A.      Kerran
B.      Kahdesti
C.      Kolmesti
D.      Neljästi

Vastaus ja taustoitus:

Ravikuninkaaksi on kruunattu kantakirjaton ori vain kerran – Tampereella, vanhan Hippoksen kuninkuusraveissa 1945. Oiva Laineen ajama korialaisen kuulun hevosmiehen Matti Takasen omistama Valokas löi voittamatta yhtään lähtöä kaikki kilpakumppaninsa. Näiden joukossa olivat myös legendaariset Lohdutus ja Eri-Aaroni. Valokkaan voiton jälkeen on kuninkuusraveissa vuodesta 1947 alkaen edellytetty osallistumisen ehdoksi hevosen kantakirjaus.


Viikko 21

Kuninkuusraveissa kilpailevat tammat ja oriit omista titteleistään. Aina ei ole kuitenkaan näin ollut. Montako kertaa tamma on kruunattu kuninkaaksi jo 82 kertaa järjestetyn kilpailun historiassa?

 

A.      Kerran
B.      Kolmasti
C.      Viidesti
D.      Kuudesti

 

Vastaus ja taustoitus:

Tamma on voittanut kuninkuuskilpailun kuudesti. Ensimmäinen voittaja oli Reippaan Liisu Lahdessa 1925. Porilaisen Frans Vanhatalon Tomu hallitsi markkinoita neljä kertaa peräkkäin 1930-1933. Viimeinen tammavaltias oli hämeenkyröläinen Suhina, joka otti haltuunsa myös ravikuninkaan tittelin Riihimäellä 1956. Tämän jälkeen ovat oriit kilpailleet kuninkaan tittelistä ja tammat kuningattaren arvosta.


Viikko 22

Ponit ilmestyivät Suomen ravielämään 1980-luvun lopulla ja ensimmäiset yksittäiset poniravilähdöt järjestettiin Kouvolan totoravien yhteydessä samoin 1980-luvun loppupuolella. Raviponiharrastus lisääntyi vauhdilla ja syntyi tarve poniravien järjestämiseen. Milloin järjestettiin ensimmäiset vain poneille tarkoitetut ravit?

 

A.      1989
B.      1991
C.      1993
D.      1995

 

Vastaus ja taustoitus: 

Suomen ensimmäiset poniravit järjestettiin Pilkanmaan harjoitusraviradalla Kouvolan liepeillä 1991. Järjestelyistä vastasi Kuusankosken Hevosystäväinseura. Kouvolan seutu tunnetaankin Suomen poniraviurheilun kehtona – viimeisenä esimerkkinä jo suurtapahtumaksi muuttuneet Ponikuninkuusravit Kouvolan raviradalla 2012.

 

Viikko 23

 

Vuonna 2011 ravikilpailuihin otti osaa 7666 hevosta, joita ohjasti 2206 ohjastajaa. Mutta kuinka monen eri omistajan tai tallinimen nimissä nuo hevoset starttasivat?

 

A. 5208
B. 6432
C. 7314
D. 8105

 

Vastaus ja taustoitus:
Suomen Hippoksen vuosikertomuksen mukaan vuonna 2011 startanneille hevosille oli omistajaksi merkitty 7314 eri henkilöä tai tallinimeä. 


Viikko 24


Vuonna 2011 totopelejä pelattiin yhteensä lähes 200 miljoonalla eurolla. Suurin osa vaihdosta palautettiin pelaajille. Paljonko keskimäärin yhdestä totoon pelatusta eurosta palautui pelaajille vuonna 2011?

A.    60 senttiä
B.    45 senttiä
C.    79 senttiä
D.    74 senttiä

Vastaus ja taustoitus: 
Vuonna 2011 Keskimäärin pelaajille palautettiin pelimuodosta riippumatta jokaisesta pelatusta totoeurosta 74 senttiä.

 

Viikko 25

 

Suomen Hippos edisti aktiivisesti yhteistyötä pohjoismaiden kanssa jo 1970-luvulla. Ensimmäinen Pohjoismainen Kylmäveriottelu järjestettiin Turussa kesäkuussa 1978.  Mikä hevonen voitti kisan?

 

A. Vilari
B. Vieteri
C. Hurja
D. Vintilla 

 

Vastaus ja taustoitus: 
Ensimmäinen Pohjoismainen Kylmäveriottelu, josta käytettiin myös nimitystä POKOT, ajettiin Turun Metsämäessä 18.6.1978. Jotta Suomen Hippoksen sen aikainen puheenjohtaja Mauri Tuurna sai toteutettua ajatuksensa yhteisestä pohjoismaisesta raviottelusta kylmäverisille, ajettiin kisa tasoitusajona. Siinä suomenhevoset saivat 20 metriä takamatkaa Norjan ja Ruotsiin edustajiin. Voittajavaljakko oli takamatkasta huolimatta ruuna Hurja ja Pertti Puikkonen.

 

Viikko 26

 

Vuonna 2011 Suomessa arvioitiin olleen yhteensä noin 75 500 hevosta, jotka jakaantuivat neljään eri kategoriaan rodun tai käyttötarkoitukseen perusteella. Mitä hevosia seuraavista luokista oli eniten Suomessa vuonna 2011?


A. Suomenhevosia
B. Lämminverisiä ratsuhevosia
C. Lämminverisiä ravihevosia
D. Poneja

 

Vastaus ja taustoitus: 
Lämminverisiä ravihevosia oli Suomessa vuonna 2011 noin 25 800 yksilöä eli 34 % koko kannasta. Suomenhevosia oli 19 800 (26%), lämminverisiä ratsuja 19 700 (26%) ja poneja 10 200 (14%) yksilöä.

 

Viikko 27

 

Suomen Hippokseen perustettiin varsin pian myös tiedotussihteerin toimi, joka vakinaistettiin 1976. Ajan hengen mukaisesti on tiedotus muuttunut viestinnäksi, ja 2000-luvulla yhteisöllä on jo oma erillinen viestintä- ja it-palvelut –osasto. Se myös seuraa raviurheilun mediassa saamaa julkisuutta. Minkä maakunnan päälehti antoi eniten palstatilaa raviurheilulle kesällä 2011?

 

A: Keski-Pohjanmaa
B. Pohjois-Savo
C: Satakunta
D. Etelä-Savo

 

Vastaus ja taustoitus:
Mediaseurannan mukaan kesä-, heinä- ja elokuussa 2011 maakuntalehdistä Pohjois-Savossa, Kuopiossa ilmestyvä Savon Sanomat kertoi sivuillaan ahkerimmin raviurheilusta.


Viikko 28


Kuuluttajat tulivat suomalaiseen ravielämään ”kuolleiden hetkien poistamiseksi”, kuten asiaa perusteltiin pääosin 1950-luvulla. Nykyhetkeen oleellisena kuuluva lähtöjen suora selostus oli ensi kertaa käytössä kaikissa lähdöissä Porissa 1982. Täältä villitys levisi jo viikon kuluttua Vermoon. Kuka oli Suomen ensimmäisen ravilähtöjen selostaja, joka selosti suorana kaikki lähdöt yksissä raveissa: 


A. Markku Heikkilä

B. Ilmari Halinen

C. Kenneth Ingves

D. Tuomo Keppo  


Vastaus ja taustoitus:  

Porissa olivat muutamat uskalikot kokeilleet erillisten lähtöjen selostamista vuoden 1982 alkupuolella. Juuri Porissa sitten ensimmäisenä Suomessa selosti koko ravien kaikki lähdöt suorana Kenneth Ingves loppuvuodesta 1982 – tämä tapahtuma tulkitaan selostuksen alkupisteeksi. Ingvesiä seurasi runsaan viikon kuluttua Vermossa Markku Heikkilä. Tästä ilmiö levisi kaikkiin merkittäviin ravitapahtumiin. Uuden palvelun suosio oli niin suuri, että Hippoksen 1983 tekemän selvityksen mukaan lähtöjen selostaminen oli halutuin palvelu radoilla. 

 

Viikko 29

 

Moderneissa ravimaissa pyritään edistämään omaa kasvatusta mm. sallimalla erikseen ennakkomaksulliset ikäluokkakilpailut. Näin tapahtui Suomessakin ja erityisesti 1970-luvulla sai Suomen Hippos hyväksyttäväkseen lukuisan joukon ikäluokkakilpailujen sääntöesityksiä. Erityisen vilkas oli vuosi 1975. Minkä kilpailun tai kilpailujen juuret ulottuvat juuri vuodelle 1975?

 

A. Pikkupelimanni
B. Suomenhevosten Derby
C. Kasvattajakruunu
D. Suomenhevosten Kriterium

 

Vastaus ja taustoitus:
Vuonna 1975 ajettiin ensi kertaa sekä Suomenhevosten Derby Jyväskylässä että Suomenhevosten Kriterium Tampereen Vanhalla Hippoksella.


Viikko 30


Suomeen rakennettiin ensimmäinen vain ravikäyttöön tarkoitettu kilpa-ajorata Helsingin Oulunkylään 1884. Toisen maailmansodan jälkeen raviratoja rakennettiin erityisesti maaseudulle. Modernin raviratojen rakennusbuumi ajoittuu raviurheilun suuren nousun vuosiin 1960-luvun lopulta varhaiselle 1980-luvulle. On yleisesti sanottu, että Suomessa on paljon raviratoja, joissa järjestetään vedonlyönnin kohteena olevia ravitapahtumia. Kuinka paljon niitä oikein on eli monenneksi eniten Euroopan maista Suomessa on raviratoja?


A. Eniten

B. Kolmanneksi eniten

C. Neljänneksi eniten

D. Kuudenneksi eniten


Vastaus ja taustoitus:  

Euroopan Raviliiton vuoden 2011 tilaston mukaan Suomessa on 43 ravirataa. Sitä enemmän on vain Ranskassa (226) ja Saksassa (47) eli Suomessa on Euroopan kolmanneksi eniten raviratoja. Tilastossa ei huomioida harjoitusraviratoja, joita Suomessa on noin 120 kappaletta.


Viikko 31


Suomen Hippos liittyi perustamistaan seuraavana vuonna eli 1974 Euroopan Raviliittoon (UET), sen yhdeksäntenä jäsenmaana. Suomi oli ensimmäinen perustajakahdeksikon ulkopuolinen maa UET- yhteisössä. Monessako Euroopan maassa on tällä hetkellä järjestäytynyttä raviurheilua eli paljonko UET:ssa on nykyisin jäseniä?

A.    14
B.    18
C.    20
D.    24

Vastaus ja taustoitus: 

Euroopan Raviliitossa on nykyisin 20 jäsenmaata – viimeisenä liittyi mukaan Liettua, vuonna 2011. 


Viikko 32


Finlandia-ajo kisattiin ensi kerran nimellä Finlandia Race Vermossa elokuussa 1980. Kilpailu oli heti menestys ja sitä seurasi lähes 10.000 katsojaa. Finlandia oli myös Suomen ensimmäinen Grand Circuit –osakilpailu. Mikä hevonen voitti tuon kisan? 


A.    Ideal du Gazeau
B.    Eleazar
C.    Ejakval
D.    Barbo Asssin

Vastaus ja taustoitus: 

Suomen ensimmäisen Grand Circuit –osakilpailun voitti mahtavalla loppukirillä ranskalainen Ejakval. Paras suomalainen oli kolmanneksi sijoittunut Barbo Assasin.

Viikko 33


Suomen Hippokselle siirrettiin heti sen perustamisen myötä 1973 suomenhevosten sekä lämminveriravureiden rekisterin ja kantakirjojen pito. Mutta Hippos ei ole vain eri käyttötarkoituksiin soveltuvien suomenhevosten tai ravureiden järjestö. Se hoitaa myös lämminveriratsujen ja ponien kasvatukseen liittyvät kysymykset. Milloin ratsut ja ponit tulivat osaksi Hippoksen toimintaa: 



A.      1979

B.      1985

C.      1989

D.      2000

 

Vastaus ja taustoitus: 

Ratsujalostusliitto liittyi Hippoksen jäseneksi 1989. Tämä oli näin viimeinen vaihe valtion 1970-luvun alussa aloittamassa hevostalousjärjestöjen integraatioprosessissa, Suomen Hippoksen synnyssä. Ratsujalostusliiton liittyessä Hippoksen jäseneksi myös sen tehtävät koskien lämminveriratsuja ja poneja liitettiin Hippoksen toimintoihin. Näin kaikki Suomen hevosjalostukseen liittyneet tehtävät keskitettiin yhteen yhteisöön.


Viikko 34

Vuonna 2011 oli tuolloin vielä Hippokselle ja Veikkaukselle jaettujen hevospelien yhteinen markkinaosuus 9%. Veikkauksen osuus ilman hevospelejä oli rahapelimarkkinoista 64 % ja RAY:n 27%.

 

Rahapelimarkkinoita on julkinen valta säädellyt useaan otteeseen aina Veikkauksen valtiollistamisesta, vuodesta 1975 alkaen. Suomessa vallitsi hevospelien huima kasvu koko 1970-luvun, ja useina vuosina pelivaihto kaksinkertaistui. Indeksoiduilla luvuilla ravien pelivaihto kasvoi 130-kertaiseksi vuosina 1965-1980. Hevospelien markkinaosuus verrattuna Veikkauksen ja RAY:n peleihin oli suurimmillaan 1981. Mikä oli hevospelien markkinaosuus 1981?

 

A.      10%

B.      15%

C.      24%

D.      35%

 

Vastaus ja taustoitus: 

Hevospelien markkinaosuus oli toistaiseksi suurimmillaan 1981, jolloin Suomen Hippoksella oli 24,2 %:n osuus Hippoksen, Veikkauksen ja Ray:n kokonaispelimarkkinoista. Vuoden 1982 alusta hevospelit jaettiin ensi kerran Hippoksen ja Veikkauksen kesken sekä radalla pelatut totopelit siirrettiin arpajaisverolain piiriin. Arpajaisvero perittiin panoksista, ei voitoista, kuten muiden peleissä. Pelien jako ja verokäytäntöjen muutos merkitsivät hevospelien markkinaosuuden selkeää  laskua.


Viikko 35


Suomen Hippoksen syntymävuosikymmen, 1970-luku oli myös raviurheilun institutionalisoitumisen aikaa. Se tarkoitti mm. uusien suurkilpailujen – niin ikäluokkakisojen kuin kaikille avoimien mittelöjen kehittämistä. Erityisen antoisa oli vuosi 1975. Mitkä seuraavista suurkilpailusta ilmestyivät ravikartalle 1975?

 

                        A. Seinäjoki-ajo

                        B. Killerin Eliitti

                        C. Tammavaltikka

                        D. Suur-Hollola 

 

Vastaus ja taustoitus:

Vuonna 1975 järjestettiin ensi kertaa niin Seinäki-ajo, Killerin Eliitti kuin lämminveristen Suur-Hollola. Vuoden ainutlaatuisuutta korostaa vielä se, että samana vuonna ajettiin ensi kertaa myös sekä Suomenhevosten Derby Jyväskylässä että Suomenhevosten Kriterium Tampereen Vanhalla Hippoksella. (Oikeaksi vastaukseksi riitti yksi oikea valinta.)

Viikko 36


Esittely ja kysymys

Hippoksen ensimmäisenä toimintavuonna 1973 Suomessa järjestettiin 430 Toto-ravit. Tänä vuonna kilpailuja on kalenterissa yhteensä 568 Toto-ravipäivää. Vuonna 1988 oli totalisaattoriravien määrä Suomessa toistaiseksi korkeimmillaan. Monetko Toto-ravit 1988 Suomessa järjestettiin?

 

A.      699

B.      719

C.      681

D.      597

 

Vastaus ja taustoitus: 

Vuonna 1988 Suomessa järjestettiin yhteensä 699 totoravit. Tästä lukumäärä alkoi hiljalleen laskea ja 600 ravipäivän raja alitettiin ensi kerran vuonna 1995.


Viikko 37


Raviradoille palkattiin ensimmäiset kokoaikaiset toimihenkilöt 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Osa alan pioneereista on vieläkin vastuullisissa tehtävissä. Kuka nykyisistä ratojen operatiivisen toiminnan vetäjistä on pisimpään toiminut yhtäjaksoisesti saman raviradan toimitus- tai toiminnanjohtajan tehtävässä?


                         A.      Roger Johansson

                         B.      Kari Tiainen

                         C.      Jorma Ojapelto

                         D.      Pasi Pykäläinen

 

Vastaus ja taustoitus: 

Roger Johansson tuli työhön Turun Metsämäkeen helmikuussa 1978. Hänet nimitettiin Turun Hippoksen toimitusjohtajaksi elokuussa 1979, josta lähtien hän on ollut samassa tehtävässä. Jorma Ojapelto aloitti raviradan toiminnanjohtajauransa Johanssonia aiemmin - jo maalis-huhtikuun vaihteessa Forssassa. Mutta hän on siirtynyt Lahden raviradan toimitusjohtajan tehtävien kautta Vermon vetäjäksi. 


Viikko 38

Esittely ja kysymys

Suomen Hippoksen 131 jäsenyhteisöstä on 16 hevosjalostusliittoa. Niiden tehtävät painottuvat pääosin jalostukseen ml. hevosten rekisteröinti ja tunnistaminen. Kuitenkin osa liitoista työskentelee aktiivisesti myös totoravien järjestäjänä. Monellako maakuntaradalla hevosjalostusliitolla on päävastuu ravien järjestämisessä?

 

A.      Yhdellä 

B.      Kahdella

C.      Neljällä

D.      Viidellä

 

Vastaus ja taustoitus: 

Seinäjoen raviradalla ravien järjestämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry ja Vaasassa vastuun kantaa Svenska Österbottens Hästavelsförbund rf. Oikea vastaus on  näin kahdella maakuntaradalla. (Yksi oikea valinta riitti viikkokilpailun oikeaksi vastaukseksi.)


Viikko 39


Esittely ja kysymys

Kuninkuusraveja on järjestetty lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1924 alkaen. Mutta kaviourilla on jaossa paljon muitakin vuosikymmeniä kisattuja klassisia titteleitä. Millä yhä edelleen järjestettävällä kilpailulla on Kuninkuusravien jälkeen pisin historia?

 

A.      Suurmestaruus

B.      Killerin Eliitti

C.      Suomen Mestaruus

D.      Suur-Hollola

 

Vastaus ja taustoitus:

Suurmestaruudesta on kilpailtu vuodesta 1958 alkaen. Kilpailu käynnistyi Tampereen vanhalla Hippoksella ja ensimmäinen voittaja oli ori Eri-Hovi.

Viikko 40

Esittely ja kysymys
Raveja seuraa vuosittain paikan päällä n. 750 000 henkeä. Mutta jos pyöritämme historian pyörää kunnolla taaksepäin ja avarramme rajoja, niin mikä suurin kirjallinen maininta hevosten yksien kilvanajojen yleisömäärästä?

A.      25 000
B.      60 000
C.    150 000
D.    300 000

Vastaus ja taustoitus:
Hevosten spontaaneja kilvanajoja lienee esiintynyt niin kauan kuin hevonen on ihmisen käytössä ollut. Jo Rooman tasavallan aikana 200-luvulla jKr. kilpailtiin Circus Maximuksessa 50-60 päivänä vuodessa. Kilpa-ajojen suosiota kuvaa se, että Colosseumin gladiaattoritaisteluita seurasi enimmillään 50.000 ihmistä, mutta kilvanajoja jopa 300.000 henkeä. Käsittämätön määrä katselijoita nykyhetken näkökulmasta, mutta kilvanajot olivatkin osa Rooman Panem et Circenses –hallintoideologiaa. Suuret yhtiöt huolehtivat maksua vastaan järjestelyistä ja yleisö ajajien kannustamisesta. Näistä kiistelevistä, eri talleja kannattavista sirkuspuolueista kehittyi voima, jolla oli ajoittain jopa poliittista merkitystä.

Viikko 41

Esittely ja kysymys

Vuonna 2011 Suomessa starttasi raveissa yhteensä 7666 eri hevosta. Näistä oli lämminverisiä 5441 – suurin osa suomalaisten omistamia. Lämminveriset ovat olleet Suomen raviurheilussa mukana reilut viisi vuosikymmentä. Alku oli vaatimaton. Suomalaisten omistamien lämminveristen kilpailut sallittiin syksyllä 1959 ja tositoimiin päästiin 1960. Montako suomalaisten omistamaa lämminveriravuria kilpaili Suomen raviradoilla 1960?

 

A.      9

B.      25

C.      50

D.      80

 

Vastaus ja taustoitus:

Lämminveristen merkitys oli 1960-luvun ensimmäisten vuosien kilpailutoiminnassa vielä pientä, ja vain yhdeksän suomalaisten omistamaa eri lämminverihevosta kilpaili Suomen radoilla 1960.


Viikko 42

Esittely ja kysymys

Joensuun ravien yhteydessä on vuodesta 2002 järjestetty Ravipogosta –kisa, jossa yhdistetään hiihto ja ravikilpailut. Kyseessä on joukkuekilpailu, johon ottavat osaa omilla joukkueillaan raviyhteisöt sekä yrityselämä. Minkä raviradan joukkue on saalistanut eniten Ravipogostan voittoja?

 

A.      Teivo

B.      Joensuu

C.      Jokimaa

D.      Lappeenranta

 

Vastaus ja taustoitus: 

Lahden raviradan Jokimaan joukkue on voittanut yhteiskisan neljästi, vuosina 2003, 2007, 2008 ja 2010, jolloin se tosin joutui tyytymään jaetulle ykkössijalle yhdessä Biofarmin joukkueen kanssa.


Viikko 43


Juuri ennen Hippoksen perustamista vuonna 1972 julkistettiin Ravirenkaan laatima ja valtiovallan komiteanmietinnössään hyväksymä ravirataluokitus, jossa oli 2 keskusrataa, 14 maakuntarataa, 12 II luokan rataa sekä 20 III luokan rataa. Toinen keskusrata oli Käpylän ravirata Helsingissä, mutta millä paikkakunnalla oli Suomen toinen keskusrata 1970-luvulla?

                             A: Tampereella

                             B. Turussa

                             C. Porissa

                             D. Oulussa

 

Vastaus ja taustoitus: 

Suomen toinen keskusravirata sijaitsi 1970-luvulla Porissa. Joillakin mittareilla mitattuna Pori oli jopa pääkaupunkiseutua edellä raviurheilun modernisaatiossa.   


Viikko 44

Esittely ja kysymys

Presidentti Urho Kekkonen oli tunnettu myös hevos- ja ravimiehenä. Olihan hänet nimetty Suomen Hippoksen toisen perustajajäsenen, Suomen Ravirenkaan, kunniajäseneksi jo 1959. Mutta eivät kekkoskauden jälkeiset presidentitkään ole vailla hevossidoksia. Kenellä tai keillä seuraavista presidenteistä on ollut tai on omistuksessaan vähintään yksi hevonen?

 

                                              
A.      Mauno Koivisto

B.      Martti Ahtisaari

C.      Tarja Halonen

D.      Sauli Niinistö

 

Vastaus ja taustoitus:

Presidentti Mauno Koivisto sai lahjaksi donin hevosen nimeltään Zaslon, joka sittemmin vaikutti Ypäjällä.

 

Tarja Halosella on edelleen omistuksessaan Ypäjä Tarja –niminen, vuonna 2004 syntynyt suomenhevostamma, joka esiintyi julkisuudessa mm. Teivon Kuninkuusravien 2011 seremonioissa.

 

Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö on esitetty julkisuudessa myös hevoskimpoissa mukana oleva henkilönä. Mutta on presidentti Niinistöllä kokonaan omakin hevonen. Lokakuussa 2012 Hevosopisto Oy lahjoitti Niinistölle 28.4.2012 syntyneen suomenhevostammavarsa nimeltään Ypäjä Juulia (Apassi-Poola).


Yksi oikea valinta riitti oikeaksi vastaukseksi.


Viikko 45


Esittely ja kysymys

Suomen Hippoksen täysin omistama tytäryhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy julkaisee hevosväelle tuttua kahdesti viikossa ilmestyvää Hevosurheilu-lehteä. Julkaisulla on pitkä historia. Millä nimillä lehti on aiemmin ilmestynyt?

    A: Hevoslehti
    B. Hevosviesti
    C. Hevostalous
    D. Ravilehti

Vastaus ja taustoitus: 

Hevosurheilu-lehden historia ulottuu vuoteen 1924, jolloin julkaistiin Hevoslehti, numero 1. Vuonna 1927 Hevoslehdestä tuli hevosjalostusliittojen äänenkannattaja, ja lehti sai uuden nimen Hevostalous. Toimitus muutti Lahdesta Helsinkiin keväällä 1972 ja saman vuoden heinäkuussa perinteinen sanomalehtikoko muuttui tabloidiksi. Samalla julkaisu sai taas uuden nimen Hevosurheilu. Vuodesta 1974 lehti on ilmestynyt säännöllisesti kahdesti viikossa.



 
Tulosta sivu