salama sara 918x159

Terveydenhoito

Hevosen perusterveydenhoitoon kuuluu päivittäisen hoidon yhteydessä terveydentilan tarkastus. Ainakin kilpahevosilta lämpö on hyvä mitata päivittäin, jotta hevosen sairastuminen havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hevosen normaalilämpö on noin 37–38 °C.

Kaikki hevoset on syytä rokottaa jäykkäkouristusta eli tetanusta vastaan. Tetanusrokotus annetaan perusrokotusten jälkeen kahden vuoden välein. Suurin osa hevosista kannattaa rokottaa myös influenssaa vastaan. Influenssarokote annetaan perusrokotusten jälkeen tavallisimmin kahdesti vuodessa. Varsa rokotetaan ensimmäisen kerran puolen vuoden iässä. Kilpailevia ravihevosia koskevat rokotusmääräykset voi tarkistaa Suomen Hippoksesta ja kilpailevia ratsuja koskevat tiedot Suomen Ratsastajainliitosta.

 

Aikuisen hevosen hampaat vaativat säännöllistä hoitoa. Hampaisiin saattaa muodostua hammaspiikkejä, jotka vaikeuttavat syömistä tai aiheuttavat kipua. Yli kaksivuotiaiden hevosten hampaat tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa ja raspata tarvittaessa. Jos hevosella on purentavirheitä, voi raspaus olla tarpeen huomattavasti useamminkin.

 

Sisäloisia vastaan annetaan ns. matolääkkeitä. Lääkitysohjeet vaihtelevat riippuen mm. hevosen iästä ja vallitsevista olosuhteista. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan on suositeltavaa tehdä ulostetutkimus madonmunien varalta ennen loislääkitystä. Tällöin vältytään turhilta lääkityksiltä ja loisten resistenssin lisääntymiseltä. Ulostetutkimus suositellaan tehtäväksi myös 2 viikkoa sisäloislääkityksen jälkeen, jolloin saadaan selville annetun lääkityksen teho. Pääsääntöisesti pikkuvarsat lääkitään 2 kuukauden iästä lähtien 1 vuoden ikään saakka n. 2 kuukauden välein lähinnä suolinkaisiin tehoavilla aineilla. 1-4 vuoden ikäiset hevoset lääkitään ulostetutkimuksen mukaan tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa.  4-vuotiaat ja sitä vanhemmat hevoset lääkitään, jos ulostetutkimuksen perusteella on tarvetta, kahdesti vuodessa, yleensä syksyllä ja keväällä. Tarhat ja laitumet on syytä siivota ulosteista säännöllisesti. Laidunkierto on suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan.

 

Paikallisen, ns. oman eläinlääkärin kanssa kannattaa tehdä tallikohtainen terveydenhoitosuunnitelma, joka pitäisi sisällään ainakin sisäloislääkitys-, rokotus- ja raspausohjelman.


Hevosta tulee lääkitä vain eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Kaikki hevoselle annetut lääkitykset, myös loishäädöt ja rokotukset, kirjataan ylös. Lääkityskirjanpidosta on käytävä ilmi lääkityn hevosen nimi, lääkkeen antopäivämäärä, lääkkeen nimi ja määrä, lääkkeen teurasvaroaika sekä lääkkeen myyjän nimi. Suomen Hippos ry on julkaissut hevosten lääkityskirjanpitoa varten vihkosen, jonka voi noutaa esim. raviradoilta tai tilata suoraan Hippoksesta. Kilpailevia ravihevosia koskevat lääkityksiin liittyvät säännöt voi tarkistaa Suomen Hippoksesta, ja kilpailevia ratsuja koskevat tiedot Suomen Ratsastajainliitosta.

Jos hevonen sairastuu, sille on hankittava asianmukaista hoitoa. Äkillisissä sairastapauksissa yhteys kannattaa ottaa päivystävään eläinlääkäriin, joka on tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Eläinlääkärin ja hevosklinikoiden puhelinnumerot kannattaa ottaa selville jo etukäteen. Yliopistollisesta hevossairaalasta saa hätätapauksissa puhelimitse neuvoja myös päivystysaikoina.


 

Lisätietoja

Hevosklinikat

hevosen tarttuvat hengitystien kansi
Hevosen tarttuvat hengitystiesairaudet.
hevosten-lääkitysopas-1
Hevosen lääkitysopas, Evira

Tulosta sivu