valmis shbanneri2

YKSILÖLLINEN. URHEILULLINEN. SUOMALAINEN.

Suomenhevonen palvelee monipuolisilla ominaisuuksillaan ja ainutlaatuisella luonteellaan hevosharrastuksen ja -urheilun monissa eri lajeissa. Ainoana kotimaisena hevosrotuna se on kilpailuvaltti myös hevosalan yritystoiminnassa.


Vauhdikas ravuri

ravikuva

Raviurheilu on yksi suositummista urheilulajeista Suomessa. Suomenhevosia kilpailee radoilla vuosittain noin 3000. Persoonalliset suomenhevoset tuovat väriä raviurheiluun ja nousevat usein yleisön suosikeiksi. Suomenhevosille ajettavia suurkilpailuja ovat mm. Kriterium 4-vuotiaille suomenhevosille, Derby 5-vuotiaille suomenhevosille sekä Oulu Express, Pikkupelimanni, Suur-Hollola -ajo ja Villimiehen tammakilpa.

Suomenhevosista tunnetuin ravuri on euromiljonääri ja viisinkertainen ravikuningas Viesker.

Kuninkuusravit - kuninkaita ja kuningattaria

Kuninkuusravit on vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa. Ensimmäiset Kuninkuusravit pidettiin Lahdessa vuonna 1924, ja viime vuosikymmeninä siitä on tullut yksi maamme mittavimmista kesätapahtumista.  Kuninkuusraveja seuraa nykyään noin 50 000 katsojaa. Kuninkuusravit on erottamaton osa suomalaista raviurheilua. Vuosi vuoden jälkeen jokainen ravikuningas ja ravikuningatar jäävät itseoikeutetusti aikakirjoihin suurin kirjaimin. 

Kuninkuusravit on ennen kaikkea kunnianosoitus omalle suomenhevosellemme. Oriiden kuninkuuskilpailun ovat voittaneet viisi kertaa Vieteri, Vekseli ja Viesker ja Tomu, Ero-Lohko ja Patrik neljä kertaa. Tamma Suhina kruunattiin kolme kertaa ravikuningattareksi (1955, 1957-58) ja kerran myös ravikuninkaaksi (1956). Tämän jälkeen sääntöjä muutettiin niin, ettei tammasta voinut tulla ravikuningasta. Valomerkki kruunattiin kuningattareksi neljä kertaa. 

Kaikkien aikojen ravikuninkaat
Kaikkien aikojen ravikuningattaret 

www.kuninkuusravit.fi


Monté - ravia ratsastaen

Suomenhevoset kilpailevat vuosittain montén Suomen mestaruudesta. SM-finaali ajetaan kuninkuusravien yhteydessä. Vuonna 2008 järjestettiin ensimmäisen kerran kylmäveristen montén pohjoismaiden mestaruus suomenhevosille sekä Ruotsin ja Norjan kylmäverisille. Lisää tietoa montésta saat Suomen monté-ohjastajat ry:ltä.



Ryhdikäs ratsu

ratsu

Suomenhevonen soveltuu ainutlaatuisen luonteensa ja monipuolisten ominaisuuksiensa puolesta ratsastuksen eri lajeihin.

Lisätietoja ratsastuksen eri lajeista löydät Suomen Ratsastajainliiton sivuilta www.ratsastus.fi . Lähimmän ratsastuskoulusi löydät osoitteesta www.nouseratsaille.fi

Suomenhevonen opetushevosena 

Suomenhevonen on erinomainen opetushevonen ratsastuskouluissa. Kokonsa puolesta se sopii hyvin aikuisratsastajalle. Tasaisen luonteensa ja liikkeittensä puolesta se soveltuu myös nuoremmille ratsastajille.  Alle 148 cm korkeat suomenpienhevoset soveltuvat erinomaisesti nuoremmille ratsastajille.


Suomenhevonen terapiahevosena 

Tarvittaessa suomenhevosesta löytyy sekä herkkyyttä että riittävää temperamenttia. Terapiatyössä se kykenee kohtaamaan hyvin erilaisia asiakkaita ja asettumaan heidän tunnetilaansa.  Suomenhevoselta löytyy itseluottamusta ja pitkäjännitteisyyttä toimia kuuliaisesti ja keskittyneesti vaativissakin tilanteissa. 

Useiden suomenhevosten liikkeet sopivat hyvin ratsastusterapiaan. Suomenhevonen soveltuu myös kokonsa puolesta erinomaisesti terapiahevoseksi. 

Terapeuteille vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ratsastusterapeutista työskentelee suomenhevosen kanssa! Tietoa ratsastusterapiasta löytyy Suomen Ratsastusterapeutit ry:n sivuilta www.suomenratsastusterapeutit.net .


Suomenhevonen ja hevosmatkailu 

Hevosmatkailu on matkailuaktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Se voi olla maasto- tai vaellusratsastusta, reki- tai kärryajelua, tai muita hevoselämyksiä (hevonen metsätöissä, hevosteatteria, ratsastuslomia, hiihtoratsastusta ym.). Suomalaisessa hevomatkailussa suomenhevonen on vahvuus. Useat hevosmatkailuyritykset perustavat toimintansa suomenhevoseen. Lisää hevosmatkailusta tästä.

http://www.vaellustallit.fi/ 


Voimakas työhevonen

Pysteri-tukinveto

Suomenhevosia on nykyään työhevoskäytössä noin 500. Työhevosperinteen säilyttäminen on tärkeää, jotta myös arvokkaat hevosmiestaidot siirtyvät nuoremmille sukupolville ja jotta monipuolinen suomenhevosen geeniperimä säilyy. Työhevoseen kohdistuu kysyntää etenkin sen hyvän luonteen ja toimivuuden kautta. Tulevaisuudessa työhevosella riittää tehtäviä etenkin hevosmatkailussa ja virkistyspalveluissa.


Suomenhevonen on kokoonsa nähden maailman parhaita vetohevosia. Suomenhevosen vetokapasiteetti on jopa 200 % sen omaan painoon verrattuna. Suomenhevosella on myös hyvä vetotyyli. 

Työhevosta käytetään tänä päivänä taimikoiden ja puistojen hoidossa. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää luonnonsuojelualueilla ja harvennusmetsissä. Hevosmetsureita on nykyään noin kolmekymmentä. Työhevoset kisaavat vuosittain valtakunnallisen työmestarin tittelistä. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kantakirjatut suomenhevosoriit ja – tammat. 

Aikaisemmin työhevonen on ollut korvaamaton apu pelto- ja metsätöissä. Ennen maaseudun koneellistumista hevosmäärä Suomessa oli huipussaan 1950-luvulla, jolloin Suomessa oli yli 400 000 hevosta. Suomenhevosen työkäyttö väheni traktoreiden sekä autojen ja muiden koneiden käytön yleistyessä.


Taustaa

Sata vuotta sitten alkoi suomenhevosen puhdasjalostus. Ensin jalostusvalinta perustui hevosen ulkomuotoon, mutta jo  1920-luvulla siirryttiin suorituskokeiden perusteella tapahtuvaan valintaan. Siitälähtien on myös järjestetty kilpailuja kuorman vedossa. Ja edelleen, koska suomenhevosen kohdalla on kyse monikäyttöisyydestä, tulivat työmestaruuskilpailun osioiksi myös ravi- ja käyntinopeuden mittaaminen. Yhätänäpäivänä suomenhevosella on geeneissään erinomainen vetotekniikka, jolla se pystyy päihittämään jopa raskaita ulkomaisia kylmäverihevosia.

****

1970-luvulla, kun hevoskasvatus väheni historiallisen alhaiseksi, myös vetokilpailut hiipuivat ja loppuivat muutamaksi vuodeksi. Mutta sitten vuonna 1984 tämä perinteinen hevosten ja hevosmiestaitojen näytös
herätettiin uudelleen henkiin. Suomen Hippos on paikallisen hevosjalostusliiton kanssa järjestänyt siitälähtien joka vuosi valtakunnalliset työmestaruuskilpailut.

****

Valtakunnalliseen työmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kantakirjaan merkityt suomenhevosoriit ja -tammat. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella: 1000 metrin juoksukoe, 500 m käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Vetokokeessa kuorman alkupaino on noin 500 kiloa ja aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaa lisätään 50 kilolla. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin.

****

Vähintään kolmesti mestaruuden ovat voittaneet: ori Jaafet, ori Vinnari ja tamma Vinkale-Tyttö.



 
Tulosta sivu